KOLUMNI Säätytalolla käydyissä hallitusneuvotteluissa ei ole puhuttu EU:n rahoituskriisistä ja velkaantumisesta mitään. Uudelle hallitukselle tulee kuitenkin takuuvarmasti eteen EU:n rahaongelmat, kun unionilta on palanut rahaa ennakoitua enemmän Ukrainan tukemiseen, energiakriisiin ja kasvaviin miljardilainojen korkokuluihin inflaation takia. Jatkossa myös vihreä siirtymä ja Ukrainan jälleenrakentaminen vaativat jäsenmailta lisää rahaa, myös velkaantuvalta Suomelta joko jäsenmaksuja korottamalla tai lisävelanotolla.
Suomen hallitusneuvottelijat, etunenässä kokoomus, on toitottanut, että maan velkaantuminen on saatava kuriin 6 miljardin euron lisäleikkauksilla. Unionin raha-asioista on vaiettu. Myös perussuomalaiset ovat Riikka Purran johdolla ovat olleet kummallisen hiljaa EU:n velkaantumisesta. Aikaisemmin porvaripuolue on korostanut EU:n jäsenmaiden omaa vastuuta veloistaan ja se on vastustanut unionin yhteisvelkaa. Persujen linja on aikaisemmin ollut, että koko EU:sta on päästävä eroon. Entinen perussuomalaisten pj. Timo Soini lohkaisi historiaan jäävä sanat: ”Missä EU, siellä ongelma”. Tämä ongelma on nyt muuttunut kriisiksi.
Miten vaalien kaksi suurinta puoluetta suhtautuvat EU:n lisävelkaantumiseen ja jäsenmaiden maksujen korotuksiin? Sitä emme tiedä, mutta sen tiedämme, että jokainen suomalainen pulitti vuonna 2021 EU:lle jäsenmaksuna 175 euroa eli Suomi maksoi unionille yhteensä kyseisenä vuonna 2,536 miljardia euroa. Olemme olleet kolmea vuotta lukuun ottamatta unionin nettomaksajana, joka tarkoittaa miljardien maksamista enemmän Brysseliin kuin olemme sieltä saaneet. Tästäkin asiasta poliitikot ovat olleet tuppisuina, vaikka EU:n jäsenmaksut vievät vuosi vuodelta yhä suuremman osan kansalaisten kukkarosta, eikä rahareiän suurenemiselle näy loppua. Jo vuonna 2020 maksoimme EU:lle 781 miljoonaa euroa enemmän kuin saimme sieltä tuloja, edellisenä vuonna maksoimme 559 miljoonaa euroa enemmän. Kannattaako kierrättää veronmaksajien rahoja EU:n kautta?
EU:n budjetin kokonaissumma vuosille 2021-2027 on yhteensä 1849 miljardia euroa, kun laskuihin otetaan mukaan 750 miljardin koronaelpymisväline. Suomen maksuosuus EU:n elpymisrahastoon on noin 6, 6 miljardia euroa. Timo Soini julisti muutama vuosia sitten, ettei suomalaisten työn tuloksia tule jakaa Italian ja Ranskan pankkien tukemiseen. Jälleen on paljastunut koronarahaston miljarditukien käytössä kammottava määrä epäselvyyksiä, joissa muun muassa Italian mafiosoille on valunut tuntemattomia summia tukirahaa.
EU:n alati laajentuva byrokratia ei ole pystynyt valvomaan tukiaisten käyttöä, sen sijaan se on pystynyt vaatimaan itselleen yhä enemmän tehtäviä ja sen mukana menoja. EU:n parlamentti on jo ehdottanut lisärahoitusta unionin budjettiin. Juhannuksen jälkeen on edessä monivuotisen rahoituskehyksen punninta ja se tietää todennäköisesti jäsenmailta lisärahoitusta. Silloin Suomen uusi hallitus joutuu tosi paikan eteen tilkkiäkseen EU:n rahareikiä.
Kun Suomi liittyi EU:hun luvattiin kaikkea hyvää kaikille, vapaata liikkumista, vakaata valuutta, halpoja elintarvikkeita ja alkoholijuomia. Nyt ruuan hinta ja inflaatio ovat ennätyskorkealla. Onko maksamamme hinta unionin jäsenyydestä ylittänyt kipukynnyksen? Ainakin siitä olisi puhuttava avoimesti myös Säätytalon hallitusneuvotteluissa.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Lue myös: Suomalaisen ruokalasku kasvaa kasvamistaan – kuka vetää välistä?
Kommentoi Facebookissa