KOLUMNI Tilastokeskuksen mukaan ruoan hinta nousee historiallisen nopeasti, huhtikuussa 13,7 prosenttia maaliskuusta. Samaan aikaan kokonaisinflaatio oli vajaat kahdeksan prosenttia. Elintarvikkeiden hinnat kiihdyttivät näin vahvasti kuluttajahintojen nousua. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen johtajan Sari Forsman-Hugg totesi julkisuudessa taannoin, ettei ”ruuan hinnannousu ei ole mikään suomalainen erikoisuus ja sama ilmiö on ollut nähtävissä koko Euroopassa”. Tieto ei poista sitä tosiasiaa, että suomalaiset syövät Euroopan kalleimpia elintarvikkeita, olivatpa ne sitten kotimaassa tuotettuja tai tuontielintarvikkeita. Mistä tämä johtuu?
Vuodessa juustojen hinnat ovat nousseet 21,4 prosenttia, voin 20,9 prosenttia, leikkeleiden 20,3 prosenttia, leivän 13,8 prosenttia ja kanamunat peräti 28,0 prosenttia. Selityksistä käytetyin syy on Ukrainan sodasta johtuva raaka-aineiden hinnannousu. Se ei poista sitä tosiasiaa, että elintarvikkeiden kallistuminen alkoi jo puoli vuotta ennen tätä sotaa. Syyt elintarvikkeiden huippuhintoihin löytyvät suomalaisen elintarvikeketjun rakenteesta ja kilpailun puutteesta. Poliittisilla päättäjillä ei ole ollut halua tehdä rakenteellisia uudistuksia ruokaketjun toimintaan ja kuluttajat maksavat jatkossakin ruokakassistaan ylihintaa.
Kotimainen elintarvikeketju koostuu tuottajista, valmistajista, kaupasta ja valtiosta (alv. 14 prosenttia). Suomalaista maatalouden tuottajaporrasta hallitsevat suurtilalliset ja maatalouden keskittyminen jatkuu. Isot tuottajat keräävät myös suurimmat maatalouden valtion tukiaiset. Maatalouden tuottajahinnat vaihtelevat elintarvikkeen mukaan: Broilerin rintafileen kuluttajahinnasta 16,00 e/kg saa tuottaja vain 1,84 euroa. Miten on mahdollista, että ketjun muu porras saa välistä 12,20 euroa ja valtiokin vain 1,96 euroa? Täysmaidosta tuottajien osuus kuluttajahinnasta 1,40 e/l on 56 senttiä. Erot johtuvat siitä, että meijeriteollisuus on keskittynyt Valion ja Arlan haltuun. Valion johdossa maidontuottajilla on merkittävä asema.
Tilastokeskuksen mukaan tuottajahinnat nousivat tammi-maaliskuussa 16,9 prosenttia vuotta aikaisemmasta valtion maataloustukiaisista huolimatta. Pellon reunalla valitellaan tästä huolimatta maatilojen kurjistumisesta.
Myös lihateollisuus (Atria ja HKScan) ja leivän valmistus (Fazer ja Vaasan) on keskittynyt muutamalle markkinoiden hallitsijalle, jotka käytännössä määrittävät kuluttajahinnat. Ruisleivästä viljaviljelijän osuus on 0,26 senttiä viiden euron kilon ruisleivän kuluttajahinnasta. Kohta ei ole enää varaa ostaa Euroopan kalleinta leipää, saati panna sille päälle voita, jonka hinta on noussut vuodessa lähes 21 prosenttia.
Kauppa selittää katteitaan kovalla kilpailulla, se ei kuitenkaan pidä paikkansa. Jos kahden suuren kauppaketjun välillä olisi kilpailua, hinnat tietenkin laskisivat kaupan kassoilla. Todellisuudessa oligopolin kilpailutilanteessa kahden kauppa pystyy sopimaan hinnoista eikä jouduta tinkimään katteista.
Tuntemattomista syistä eivät maan lukuisat taloudelliset tutkimuslaitokset ole halunneet selvittää kansalaisille kuka panee elintarvikeketjussa miljoonat taskuihinsa. Valtiosalaisuus koskee erityisesti kaupan ja elintarvikeketjun osuutta elintarvikkeiden kuluttajahinnassa.
Sanna Marinin hallitus jakoi satoja miljoonia maatalouden tukemiseen valtion budjetista, veronmaksajien rahoja. Rahat menivät koko elintarvikeketjun tukemiseen ja erilaisille maataloutta lähellä oleville yhteisöille, joiden luottamustoimissa istuu kymmenittäin kansanedustajia luottamustoimissa, joista he saavat lisätienestejä. Myös keskusliikkeiden johdossa istuu lukuisa joukko parlamentaarikkoja lisäliksaa nauttimassa. Niin kauan kuin tämä läpimätä järjestelmä on voimissaan, on kansalaisten turva toivoa kohtuuhintaisia elintarvikkeita kauppojen hyllyille.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Lue myös: Ruoka maksaa liikaa – hintojen nousuun on etsitty selityksiä urakalla
Kommentoi Facebookissa