KOLUMNI Suomalaisen ruokalaskun suuruus on ollut vuosikausia EU:n kärkitasoa. Ruoan korkeaan hintaan on löydetty syylliseksi keskittynyt kauppa, harvemmin on löydetty syyllisiä keskittyneestä elintarviketeollisuudesta, korkeista tuottajahinnoista tai korkeasta elintarvikkeiden arvonlisäverosta. Kuluttajien ruokalasku nousi viime vuonna yli 10 prosenttia ja vuosina 2020-2021 saman verran. Tuloistamme menee yhä suurempi osa ruokaan. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi ennustaa, että tänäkin vuonna ruoka kallistuu noin 6 prosenttia.
Miksi ruon hinta nousee nopeammin kuin yleinen hintataso eli inflaatio? Selityksiä on etsitty urakalla, milloin syy on korkea energian hinta, lannoitteiden kalleus tai kaupan työvoimakustannukset. Tarkemmassa tutkinnassa selviää, ettei kootut selitykset pidä vettä.
Ruoan kallistuminen ajoittui tilastotietojen mukaan elokuuhun vuonna 2021. Siitä lähtien ruoan hinta on noussut tämän vuoden tammikuuhun keskimäärin noin 25 prosenttia EU-maissa ja yllättäen meillä vähän vähemmän, johtuen korkeasta elintarvikkeiden hinnan lähtötasosta. Eurostat kerää yksittäisten elintarvikeryhmien hintatietoja eri EU-maissa. Sen tilastot paljastavat, että leivän hinnan nousu on ollut maltillista verrattuna esimerkiksi Saksan ja Ruotsin hintoihin. Vihannekset ovat puolestaan meillä kallistuneet huomattavasti enemmän kuin Italiassa ja Espanjassa. Myös länsinaapurissa vihannekset ovat olleet kaupan hyllyillä edullisimpia kuin meillä.
Vihannesten kalleuden on jokainen huomannut kaupan kassalla. Tomaatista ja kurkusta on saanut maksaa tuplasti enemmän kuin aikaisempina vuosina. Kasvihuoneiden sähkölasku nostaa tietysti tuottajahintaa, vaikka tomaatin ja kurkun viljelijät saavatkin energiansa halvemmalla kuin tavallinen sähkön kuluttaja. Myös kauppa tukee vihannesvalikoimillaan tuottajia. Enää ei entiseen tapaan kaupan hyllyiltä löydä espanjalaisia tai hollantilaisia edullisia tomaatteja. Kuluttajien vähentäessä vihannesten kulutusta on ylijäämävihanneksia rahdattu puoleen hintaan esimerkiksi Puolaan. Tässä ei tietenkään ole mitään järkeä kenenkään osapuolen kannalta.
Vertaillessa eri elintarvikkeiden hintoja kaupan asiakas ihmettelee, miksi juuri jauhojen, munien ja sianlihan hinta on noussut yli 20 prosenttia. Sekin ihmetyttää, miksi Euroopan ulkopuoleltakin tulevien elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet käsittämättömästi. Ei voi välttyä ajatukselta, että kauppiaat ovat parantaneet katteitaan Ukrainan sodan varjolla ja puheilla yleisen kustannustason noususta. Jos EU haluaisi edullisia elintarvikkeita kansalaisilleen, se voisi alentaa elintarvikkeiden tuontitulleja elintarvikkeille, jotka tulevat EU:n ulkopuolelta. Vaalipuheissaan meillä kansanedustajaehdokkaat ovat puhuneet elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisesta. Olisiko se lääke elintarvikkeiden hintojen laskuun?
Näin uskoo ainakin Tilastokeskuksen ex-kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen selvityksessään ruoan hintakehityksestä Päivittäistavarakauppa ry:lle kirjoittaessaan: ”Yksi syy korkeisiin hintoihin (elintarvikkeiden) on korkea verotus”. Selitys kelpaa tietysti kaupalle. Todellisuudessa kaupan hinnoitteluvoima määräävässä markkina-asemassa estää alvin laskun siirtymisestä kuluttajahintoihin. Eikä meillä elintarvikkeiden alv:n pudotus vuosia sitten vaikuttanut mitenkään vähittäishintoihin.
Todellisuudessa elintarvikkeiden hintoja on nostettu, ei ainoastaan meillä vaan Ukrainan sodan varjolla muuallakin EU maissa. Nyt olisi jo aika selvittää, kuinka paljon kauppa, elintarviketeollisuus ja maataloustuottajat ovat tehneet tiliä sodan varjolla.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Lue myös: Yritystuet remonttiin – suuri osa menee teollisuuden hyvin kannattaville pörssiyhtiöille
Kommentoi Facebookissa