KOLUMNI Tulevissa eduskuntavaaleissa on jälleen suureksi vaaliteemaksi nousemassa valtiontalouden velkaantuminen. Pysäytetäänkö velkaantuminen veroja nostamalla vai leikkaamalla julkisia menoja. Puolueet väriin katsomatta ovat olleet vuosikausia liikuttavan yksimielisiä siitä, että haitallisista yritystuista on päästävä eroon. Samaa mieltä ovat taloustieteilijät. Yritystukiremontti tulisi kohdistaa tukiin, jotka ylläpitävät kannattamatonta yritystoimintaa, joista esimerkkinä satojen miljoonien varustamotuet ja erilaiset poliittisin perustein jaettavat eri alueille suunnatut yritystuet.
Viime kädessä poliitikot päättävät, kuinka paljon yritystukia jaetaan ja keille. Vuonna 2022 yritystukia jaettiin 1,84 miljardia euroa ja verotukia 7,2 miljardia euroa veronmaksajien lompakosta. Valtion kassa saataisiin kerralla kuntoon, jos kaikista yritystuista luovuttaisiin niin kuin Liberaalipuolue on esittänyt vaaliohjelmassaan. Se ei tietenkään ole mahdollista, aikaisemmat hallituksetkaan eivät ole päässeet sopuun siitä, mitä yritystukia pitäisi leikata. Yleinen poliittinen perusta yritystuille on niiden työllistävä vaikutus. Ekonomistien mielestä kannattamattomien yritysten tukeminen on kuitenkin haitallista ja kallista työllistämistä.
Ongelma on myös siinä, että merkittävä osa yritystuista menee teollisuuden hyvin kannattaville pörssiyhtiöille. Tällaisia yhtiöitä ovat esimerkiksi UPM, Metsä Group, Outokumpu, Neste, Valio, Atria ja Terrafame. Satojen miljoonien tuki maksetaan pääasiassa veronpalautuksina energiatukena. Suurimmat verotuet ovat energiaintensiivisten yritysten, kaivosteollisuuden ja kasvihuoneiden ja konesalien alempi sähköverokanta eli alempi sähkövero.
Miksi veronmaksajat joutuvat tukemaan pörssiyhtiö UPM:ää, joka jakaa osakkailleen satojen miljoonien osingot? Ja veronmaksaja maksaa lisäksi enemmän veroa sähkölaskuissaan metsäyhtiön puolesta, joka on saanut sähköä eurooppalaisittain ale-hinnoin.
Ei ole mikään ihme, ettei Elinkeinoelämän keskusliiton taholta ole suuremmin saarnattu yritystukiremontin tarpeellisuudesta. Etujärjestössä kannetaan huolta yritysten kilpailukyvystä, vaikka ekonomistit todistavat, etteivät energiaveron alennukset vaikuta sitä tai tätä kilpailukykyyn. Pitääkö yritysten kilpailukykyä edistää verovaroin? Tukea saaneet yritykset eivät ole menestyneet yhtään paremmin kuin ne yritykset, jotka tukea eivät ole saaneet, eikä myöskään työpaikkojen määrä ole kasvanut tukiyrityksissä. Kaiken lisäksi yritysten verotuet vääristävä kilpailua, kun toinen saman alan yritys ei saa tukea.
Yksi erikoisimmista verotuista on matkustajamerenkulun tukeminen veronmaksajien kukkarosta. Kaksi keskeisintä tukimuotoa ovat suora miehistötuki ja epäsuorat verotuet eli matkustaja-autolautoilla tapahtuva verovapaa myynti. Valtioneuvoston kanslia julkaisi vuoden 2019 lopulla selvityksen nimeltä Matkustaja-aluksiin kohdistuvien tukien vaikuttavuus, jossa tuen suuruudeksi arvioitiin vuodessa 250-280 miljoonaa euroa. Selvityksessä sanotaan, että ”taloudellisessa tarkastelussa rationaalisia perusteluja matkustajamerenkulun tukemiselle eivät ole esimerkiksi kansatalouden työllisyyskysymykset”. Kaiken lisäksi tutkimus sanoo yksiselitteisesti, että ”matkustajamerenkulun tuet vääristävät kilpailua”.
Miksi Ruotsiin tai Viroon matkaavalla laivalla saa juhlia maksamatta arvonlisäveroa ja ostaa tuliaisia verovapaasti? Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan valtiolta jää saamatta ainakin 100 miljoona euron edestä verotuloja vuosittain.
Seuraavan hallituksen Remontti-Reiska saa olla aikamoinen nikkari saadakseen aikaan edes vähäiset leikkaukset miljardien yritystukiin. Se olisi kuitenkin uroteko julkisen velan hillitsemisen kannalta.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Kommentoi Facebookissa