LUONTO Luonnonrikkautta pursuavat suot ja kosteikot tuottavat erilaisia hyötyjä suomalaisille. Puhtaan veden kierto on elinehto kaikille ja marja-apajat, rikkaat riistamaat sekä lintuvedet iloksi monelle. Historiallisen laaja hanke tähtää nyt maamme soiden, purojen ja lintuvesien turvaamiseen.
Euroopan unioni rahoittaa 60 prosenttia Hydrologia-LIFE-hankkeen lähes yhdeksän miljoonan euron budjetista. Historiallisen laajassa hankkeessa euroilla saadaan muun muassa ennallistettua yli 5 000 hehtaaria soita ja 34 km puroja eli palautettua niitä taas lähemmäs alkuperäistä tilaansa.
Hankkeella autetaan viime vuosikymmeninä voimakkaasti uhanalaistunutta suo- ja vesiluontoa etenkin tukkimalla ojia, kunnostamalla puroja ja umpeen kasvavia arvokkaita lintujärviä sekä hankkimalla merkittäviä soita suojeluun. Samalla parannetaan tulvasuojelua ja veden laatua sekä riistamaita.
– Rahat tulevat talteen ennallistettujen soiden turpeeseen. Hankkeen toimet tuovat hyötyjä nyt ja Suomen seuraavankin sadan vuoden aikana, summaa projektipäällikkö Tuomas Haapalehto.
Soiden luontaisten vesivarastojen palauttaminen parantaa tulvasuojelua ja vedenpinnan nosto turvaa turpeen hiilivarastoja eli hidastaa ilmastonmuutosta pitkällä aikavälillä.
– Vesiensuojelukuluja säästyy, kun kehitämme myös uusia, kustannustehokkaampia menetelmiä talousmetsien kunnostusojituksen ja ennallistamistoimien yhteensovittamiseksi.
Ojien tukkimisessa, puuston korjuussa ja purojen kunnostuksessa on tiedossa töitä kymmenille urakoitsijoille ympäri maata. Lisäksi kerätään tietoa kohteiden tilasta ja lajeista sekä kerrotaan soiden ja kosteikkojen merkityksestä uudella tavalla kuten virtuaalisella luontopolulla.
Hanketta vetää Metsähallituksen Luontopalvelut, muita kumppaneita on mukana yhdeksän. Kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo Metsähallitus Metsätalous Oy:stä kertoo, että hankkeen avulla Metsähallitus pitää osaltaan huolta monimuotoisuuden turvaamisesta valtion mailla.
– Valtion monikäyttömetsien yksi keskeinen tavoite on myös riistakantojen hoito. Ojitettujen soiden ennallistaminen on tehokas keino kanalintujen elinympäristöjen parantamiseksi. Nämä suot eivät ole puuntuotannon näkökulmasta kannattavia. Niiden ennallistaminen on siis erittäin kustannustehokas tapa turvata paitsi luontoarvoja myös niitä hyötyjä, joita suot tuottavat valtion metsien käyttäjille.
Luonnonvarakeskus selvittää, kuinka suojelualueiden lähistöllä asuvat ihmiset ja virkistyskäyttäjät suhtautuvat ennallistamiseen. Tietojen avulla voidaan huomioida virkistyskäyttäjät aiempaakin paremmin, ja myös ennallistamisen kustannustehokkuutta pystytään kehittämään.
Kommentoi Facebookissa