MAAHANMUUTTO Euroopan unionin alueelle saapui vuonna 2022 ilman huoltajaa olevia alaikäisiä lapsia lähes kolminkertainen määrä vuoteen 2020 verrattuna. Tilanne näkyy myös Suomessa. Viime vuonna noin neljännes kaikista oleskeluoikeutta Suomesta hakeneista oli lapsia.
Maahanmuuttomäärien kasvaessa lasten oikeudet ja lapsen edun huomioiminen on noussut Suomen ja EU-maiden maahanmuuttopolitiikassa erityisen huomion kohteeksi. Kansainväliset kriisit näkyvät nopeasti muuttoliikkeinä, jotka koskettavat myös lapsia. Eurooppaan saapuvien lasten määrä on huomattavasti lisääntynyt kahden viime vuoden aikana. Vuonna 2022 EU-maihin saapui ennätysmäärä ilman huoltajaa olevia alaikäisiä lapsia.
Eurostatin mukaan EU:n jäsenvaltiot ja Norja vastaanottivat vuosina 2020–2022 yli 79 000 turvapaikkahakemusta ilman huoltajaa olevilta alaikäisiltä. Kun vuonna 2020 alaikäisiä saapui 13 620, oli vuonna 2022 luku jo 40 175, eli lähes kolminkertainen määrä. Tämän lisäksi vuonna 2022 yli 1,5 miljoonaa lasta sai tilapäistä suojelua EU:ssa ja Norjassa. Näistä lähes 9 000 oli ilman huoltajaa olevia alaikäisiä.
– Lasten osuus on erityisen suuri kotimaastaan pakenemaan joutuneiden kohdalla, viimeisimpänä Ukrainasta paenneiden kohdalla, erityisasiantuntija Jutta Saastamoinen Euroopan muuttoliikeverkostosta kertoo.
Saastamoisen mukaan kansainvälisen muuttoliikkeen kasvun myötä ovat yleistyneet tilanteet, joissa lapset ja vanhemmat joutuvat olemaan erossa toisistaan. EMN:n loppuvuodesta 2023 julkaistavassa Children in Migration -raportissa muistutetaan, että erityisesti ilman huoltajaa maahan saapuvat alaikäiset ovat haavoittuvia ja alttiita väärinkäytöksille ja hyväksikäytölle.
– Euroopan komissio suosittelee, että jäsenvaltiot nimeäisivät nopeasti kaikille ilman virallista huoltajaa saapuville alaikäisille edustajan. Näin voitaisiin estää esimerkiksi alaikäisten katoamisia tai joutumista ihmiskaupan uhreiksi, Saastamoinen toteaa.
Raportista käy ilmi, että edustajamenettely ja lähestymistavat asiaan vaihtelevat huomattavasti eri puolilla EU:ta. Monet jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön uusia käytäntöjä, jotka liittyvät ministeriöiden väliseen yhteistyöhön, nimettyjen edustajien työn tukemiseen sekä alaikäisten oikeuksien laajentamiseen saada nimetty edustaja tai muuta tukea.
Suomessa Maahanmuuttoviraston ohjeistusta lapsen edun huomioimisesta ollaan parhaillaan uudistamassa. Ohjeiden tarkoituksena on edistää päätöksenteon yhdenmukaisuutta ja varmistaa, että lapsen edun arviointiin on riittävästi osaamista.
Suomen ulkomaalaislain 6 § todetaan, että päätöksenteossa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen etuun sekä hänen kehitykseensä ja terveyteensä liittyviin seikkoihin.
– Käytännössä tämän periaatteen noudattaminen ei kuitenkaan ole aina yksinkertaista. Lainsoveltajalle jää paljon harkinnanvaraa käytännön soveltamisessa ja lapsen etua on toisinaan vaikea määritellä. Punnitsemista joudutaan tekemään lapsen edun ja muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden välillä, Saastamoinen sanoo.
Euroopan muuttoliikeverkosto – European Migration Network, EMN – on EU-jäsenmaissa sekä Norjassa toimivista kansallisista yhteyspisteistä sekä kansallisten verkostojen jäsenistä muodostuva tutkimus- ja tiedonvaihtoverkosto. Euroopan muuttoliikeverkoston toimintaa koordinoi EU-komissio.
Lue myös: Mitä Kelan etuja maahanmuuttajataustaiset saavat? – Lapsiperhe-etuudet ja työttömyysturva korostuvat
Kommentoi Facebookissa