FINNAIR Finnairin toimitusjohtajalle myönnetty lisäeläke herättää närkästystä yhtiön henkilöstön keskuudessa. Henkilöstön edustajien mukaan ainoastaan toimitusjohtajan palkitseminen ei ole oikeudenmukaista tilanteessa, jossa henkilöstö on tehnyt viime vuosina talkoita ja ilmaista työtä säästösopimusten ja kilpailukykysopimuksen myötä.
Finnairin hallitus on päättänyt kerryttää toimitusjohtaja Pekka Vauramolle lisäeläkettä noin 130 000 euron vuosittaisilla eläkemaksuilla. Valtion omistajapoliittisten linjausten mukaan lisäeläkkeitä ei käytetä palkitsemiseen ja asiasta älähtivät muun muassa valtion omistajaohjausministereinä toimineet. Suomen valtio omistaa Finnairista enemmistön eli 55,8 prosenttia. Päivän Lehti kirjoitti asiasta tässä.
– Tieto lisäeläkkeestä herätti kuohuntaa, myöntää Lentoalan toimihenkilöiden puheenjohtaja Rauli Ruohonen.
Lentoalan Toimihenkilöt Pro ry:hyn kuuluu Finnairin teknisiä ja toimihenkilöitä, jotka työskentelevät nykyisin monissa Finnairiin linkittyvissä lentoalan yrityksissä. Jäseniä on lähes 700. Henkilöstön näkemyksen mukaan olisi asiallista pitää kiinni siitä, mitä on lisäeläkkeistä sovittu jo useita vuosia sitten.
– Toisaalta lisäeläke toimitusjohtajalle on hyvä merkki tulevia tes-neuvotteluja ajatellen. Sehän kertoo, että yhtiöllä menee hyvin ja palkanmaksuvaraa on, Ruohonen kuittaa.
Luottamusmies Tanja Tiitu oli Finnairin neuvottelukunnan mukana neuvottelemassa kilpailukykysopimuksesta ja työntekijöiden työajan pidentämisestä työnantajien kanssa Etelärannassa. Hänestä oli erityisen ikävä huomata, että samaan aikaan keväällä 2016, kun on neuvoteltu työntekijöiden ansioiden pienentämisestä, on tehty päätös toimitusjohtajan lisäeläkkeestä.
– Lisäeläkkeen myöntäminen ei tunnu reilulta tilanteessa, jossa kaikkien pitäisi puhaltaa yhteiseen hiileen, Tiitu toteaa.
Tiitun mukaan Finnairin tuloksen eteen on tehty hyvää työtä, mutta palkitsemisessa unohdetaan koko suorittavaa työtä tekevä henkilöstö.
– Henkilöstörahaston lisäksi soisi tulevan myös muuta palkitsemista näin hienoista tuloksista, sillä suurin osa henkilöstöstä ei kuulu minkäänlaisen kannustinjärjestelmän piiriin, luottamusmies toteaa.
Finnairin lisäeläkesopimuksesta vastaa yhtiön hallitus, mutta merkittävä rooli on myös virkamiehillä, jotka vastaavat valtion omistajaohjauksesta.
– Nyt näyttää vahvasti siltä että tämä virkamieseliitti on täysin vieraantunut yhteiskunnallisesta moraalin käsityksestä sekä oikeudenmukaisuuden tunteen merkityksestä tavalliselle ihmiselle, toteaa puheenjohtaja Jorma Malinen Ammattiliitto Prosta.
Malisen mukaan Suomen valtion enemmistöomistuksesta ja omistajaohjauksesta ei tule luopua strategisissa ja huoltovarmuuden kannalta merkittävissä yhtiöissä.
– Omistajan on otettava omistajalle kuuluva rooli ja lakattava olemasta äänetön yhtiömies. Omistajan on käytettävä oikeuttaan yhtiökokouksissa päätettäessä hallituksen kokoonpanosta, Malinen painottaa.
Eri henkilöstöryhmät Finnairissa ovat säästäneet ajan kuluessa monilla eri tavoilla. Esimerkiksi toimihenkilöiltä otettiin kannustinpalkkiot pois vuonna 2012.
– Kun kovat säästöt oli viety läpi, alkoivat isot irtisanomiset, luottamusmies Tiitu kertoo.
Hän muistaa ajan hyvin, koska hän menetti myös silloisen työnsä. Finnairin tekniikkaa koskeva vakautussopimus tehtiin 2009 ja se kesti vuoden 2010.
– Silloin tehtiin ilmaista työtä 128 työtuntia ja menetettiin kesälomarahat, eli jokainen säästi työnantajalle noin 6 000–7 000 euroa, kertoo Finnairin teknisten varapuheenjohtajana tuolloin toiminut Leif Grundström.
Kun vakautussopimus päättyi vuonna 2011, Finnairin korjaamosta irtisanottiin 400 ihmistä.
– Vakautusrahoja ei koskaan maksettu takaisin, toteaa Grundström.
Johtajalle maksettavia lisäeläkkeitä on ennen uutta linjausta käytetty myös valtion pääomisteisissa yhtiöissä. Valtio omistaa muun muassa Fortumista 50,8 prosenttia ja Nesteestä 50,1 prosenttia.
Taloussanomat kertoo, että viime vuonna Fortum maksoi johtajansa Pekka Lundmarkin lisäeläkettä 356 000 eurolla ja Neste tilitti Matti Lievosen eläkepottiin peräti 957 000 euroa.
Kommentoi Facebookissa