JALKAPALLO Kesäkuu 2021 jää suomalaiseen urheiluhistoriaan, kun Suomen miesten jalkapallomaajoukkue Huuhkajat pelasi EM-kisoissa ensimmäistä kertaa. Eikä turnaus ollut Suomelta huono. Lohkosta tuli kolmostila ja jatkopaikka oli käytännössä yhden maalin päässä.
Huuhkajien pelejä seurasi tv:stä tai netistä parhaimmillaan yli kaksi miljoonaa suomalaista. Koskaan aiemmin jalkapallo ei ole saanut Suomessa näin isoja katsojalukuja.
Huuhkajat sai paljon positiivista julkisuutta. Myös suomalaiset kisaturistit esiintyivät edukseen, jos Pietarista tuliaisiksi tuotuja koronatartuntoja ei lasketa.
Nyt kisat ovat Suomen osalta ohi. Jännityksellä seurataan, milloin miesten maajoukkue seuraavan kerran nähdään arvoturnauksessa.
Suomalainen miesten jalkapallo on ollut orastavassa nosteessa kolme kertaa aiemminkin. Jokaisella kerralla noste on mokattu Palloliiton ja poliitikkojen osaamattomuuden takia.
1960-70 -luvuilla tapahtunut kaupungistuminen nosti merkittävästi jalkapallon suosiota. Lähiöihin rakennettiin urheilukenttiä ja joukkuelajit, kuten jalkapallo ja jääkiekko sosiaalisena toimintana olivat lähiöiden lapsille luontaisia harrastuksia.
Harrastajamäärien kasvu tuotti yllättäviä tuloksia. Vuonna 1975 Suomi pelasi nuorten EM-finaalissa Englantia vastaan ja hävisi ottelun jatkoajalla.
Nelisen vuotta myöhemmin Suomi voitti miesten EM-karsinnoissa Unkarin sekä Kreikan ja ylsi Neuvostoliittoa vastaan kahdesti tasapeliin. Kisapaikka oli yhdestä tappiosta kiinni.
Sitten orastava nousu hyytyi, koska Suomen 1950-luvulla syntyneistä huippupelaajista moni jäi amatööritasolle. Kaikissa muissa läntisen Euroopan maissa pelattiin tuohon aikaan jo ammattilaisjalkapalloa, ja Suomessa ammattilaisurheilua jopa karsastettiin.
Jalkapallon väheksymisestä suomalaisessa urheiluelämässä kertoo fakta, etteivät kaikki urheilupomot kannattaneet jalkapallojoukkueen lähettämistä Moskovan 1980 olympiakisoihin. Suomi sai kisapaikkansa länsimaiden boikotin kautta.
Jalkapallobisnes ei Suomessa kehittynyt, mutta junioritoiminta kehittyi. Toinen orastava suomalaisen futiksen nousu nähtiinkin 1980-luvun puolivälissä.
Meksikossa 1986 pelatusta MM-turnauksesta Suomi jäi vain yhden otteluvoiton päähän. Lisäksi Lahden Kuusysi eteni Euroopan Cupissa 1986 peräti puolivälierävaiheeseen.
Viisissä seuraavissa karsinnoissa Suomi olikin sitten kaukana kisapaikasta, eikä menestystä tullut seurajoukkuetasollaan. 1960-luvulla syntyneistä pelaajista, jotka olivat valmentajavelho Martti Kuuselan komennossa lähellä MM-kisapaikkaa, harva onnistui pelaamaan merkittävämpää uraa ulkomailla ammattilaisina. Kotimaan pääsarja taas pysyi amatööritason sarjana, kun muualla Euroopassa futisbisnes kasvoi räjähdysmäisesti.
Suomalainen juniorituotanto kykeni kuitenkin samoihin aikoihin iskemään kiilaa jääkiekon ylivaltaan. Jari Litmasen ja Sami Hyypiän ammattilaisurat ovat suomalaisen urheiluhistorian hienoimpia tarinoita.
Suomen 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa syntyneitä maajoukkuepelaajia kutsutaan kultaiseksi sukupolveksi. 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulla Suomen maajoukkueeseen oli kovan luokan pelaajista jopa ylitarjontaa.
Kansainvälisellä tasolla Suomi oli silloin huomattavasti vahvempi kuin nyt, mutta silti kisapaikkaa ei tullut. Ei olisi tullut suoraa kisapaikkaa, vaikka EM-kisoihin olisi päässyt 24 joukkuetta, kuten nykyään.
Maajoukkueen päävalmentajana 1996-99 toiminut tanskalainen Richard Möller Nielsen teki taktisia mokia karsinnoissa 2000 EM-kisoihin, joiden seurauksena tärkeät ottelut Turkkia ja Pohjois-Irlantia vastaan hävittiin. Möller Nielsenin seuraaja Antti Muurinen, joka oli valmentanut HJK:n Mestareiden liigaan 1998, puolestaan harjoitti epärealistista sexy football -taktiikkaansa.
Jos Muurisen sijasta maajoukkueen päävalmentajana olisi toiminut Roy Hodgsonin kaltainen realisti, olisi Suomi hyvinkin voinut saavuttaa 2004 EM-kisapaikan ja 2006 MM-kisapaikan. Hodgsonin komennossa Suomi siirtyi 2006 puolustavampaan taktiikkaan ja jäi yhden maalin päähän paikasta 2008 EM-kisoihin.
Hodgsonin kaudella kultainen sukupolvi alkoi jo ikääntyä, eikä uusia huippuja tahtonut enää tulla. Muutamia vuosia aiemmin valtiovalta oli päättänyt, että juniorivalmennuksessa siirryttäisiin tasapäistävään ”Nuori Suomi – Kaikki Pelaa” -ideologiaan. Älyvapaa päätös romahdutti suomalaista pelaajakehitystä.
”Nuori Suomi – Kaikki Pelaa” johti väistämättä Suomen maajoukkueen alamäkeen. Toki voi sanoa, että Stuart Baxter sekä Mika Matti Paatelainen olivat vääriä valintoja Suomen päävalmentajaksi taktisen epärealisminsa takia, mutta pelaajatkaan eivät olleet maajoukkueessa enää riittävän hyviä.
Markku Kanerva pystyi realistisella asenteella viemään Huuhkajat arvokisoihin. Se oli todella kova suoritus. Onhan Suomen kansainvälinen taso huomattavasti heikompi kuin 2000-luvulla kultaisen sukupolven aikana.
Juniorivalmennuksen tasapäistäminen lopetettiin kymmenisen vuotta sitten, mutta edelleenkin suomalaisessa pelaajakehityksessä on ongelmia. Juniorivalmentajien taso ei tahdo riittää.
Palloliitossa on tehty viime aikoina korjausliikkeitä. Huuhkaja-buumin myötä rahaakin on tarjolla enemmän.
Maajoukkueen taso ei nykyisillä pelaajilla valitettavasti nouse. Ei ole realistista odottaa, että Suomi pelaisi 2022 MM-kisoissa Qatarissa.
Vuoden 2024 EM-kisoissa kansa odottaa näkevänsä Huuhkajat tositoimissa. Ne kisat tulevat vain äkkiä vastaan. Suomen puolustajaosasto on Euroopan huonompaa tasoa, eikä nuorten maajoukkueissa ole näkyvillä riittävästi korvaavia pelaajia, jotta tasoa saataisiin olennaisesti nostettua.
Suomelta on realistista odottaa harppausta vasta viiden kuluttua. Vuoden 2026 MM-kisat ja 2028 EM-kisat voisivat olla turnauksia, joissa Suomi voisi tasapäisemmin haastaa kovempia futismaita.
Kaikki riippuu juniorityöstä. Lohdullista on, että Palloliitolla on nyt taloudellisia resursseja, joilla tasoa olisi realistista nostaa. Vuodet 2021-2025 ovat juniorityön ja buumin hengissä pitämisen osalta kriittisiä.
Jalkapallobuumi ei onneksi ole enää vain miesten varassa. Ensi vuonna Englannissa pelataan naisten EM-turnaus, jossa Suomi on mukana. Naisten maajoukkue on mahdollista nostaa osaksi isompaa futisbuumia.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Seitsemän rahakkaampaa joukkuetta jäi taakse – Huuhkajat ylisuoritti EM-kisoissa
Kommentoi Facebookissa