MATKAILU Kotkan ulkosaaristossa Suomenlahdella sijaitseva Haapasaari on entinen kunta, joka kuuluu nykyisin Kotkaan. Haapasaari sijaitsee 23 kilometriä Kotkansaarelta kaakkoon. Asukkaita on noin 77, vakinaisia asukkaita saarella on tätä nykyä vajaa kaksikymmentä.
Suojaisassa sisälahdessa sijaitsevan sataman ja kaupparannan ympärillä on säilynyt yhtenäinen ja tiivis luotsikylämiljöö, jossa on runsaasti vanhaa rakennuskantaa. Vanhimmat talot ovat 1700-luvulta, pääosa on 1800-luvun puolivälin ja 1920-luvun väliseltä ajalta, jolloin – vuonna 1891 – myös saaren koulu on rakennettu.
Saaren pienijakoiselle maisemalle antavat oman lisänsä pihoja ja laidunmaita rajaavat kiviaidat.
Kirjava historia
Haapasaaressa alkoi luotsitoiminta 1600-luvulla ja tullaus 1700-luvun alussa. Luotsaus oli saaren asukkaiden pääelinkeino kalastuksen ja hylkeenpyynnin rinnalla.
Vuonna 1723 saaren korkeimmalle kohdalle tehtiin kivikummeli, ja 1727 rakennettiin ensimmäinen tunnusmajakka eli pooki, joka toimi luotsivartiotornina. Suomenlahden karikkoiset ja saaria täynnä oleva vedet ovat aina olleet vaarallisia merenkulun kannalta ja luotsien käyttö on ollut ainakin ulkomaisille aluksille ehdottoman välttämätöntä.
Haapasaaren luotsit ostivat saaret itselleen 6.9.1842 päivätyllä kauppakirjalla. Tähän kauppaan kuuluvat saaret ja vedet eivät kuitenkaan tulleet riittävän selvästi kirjatuiksi, vaan omistussuhteista ja oikeuksista kalavesiin riitti jatkuvasti riitoja naapurisaarten asukkaiden kanssa
Haapasaaren luotsiaseman toiminta päättyi vuonna 1966 ja luotsit siirtyivät – muutaman vuoden jatkunutta päivystystoimintaa lukuun ottamatta – Haminaan. Näin päättyi saaren historian ja etenkin sen asutuksen kannalta merkittävä vaihe. Aktiivisessa työssä olevista juuri luotsit olivat aina muodostaneet suuren ja näkyvän osan saaren väestöstä.
Kotkan kaupunkiin Haapasaari liitettiin 1974. Koulu oli lakkautettu jo vuotta aiemmin.
Suosittu turistikohde
Nykyään Haapasaari on suosittu turistikohde. Saaren tulevaisuutta määrittelee pääasiassa kesään ajoittuva lomailu ja vapaa-ajanvietto. Saarelle pääsee omalla veneellä sekä vuoroaluksilla. Saaristoliikenne palvelee ympäri vuoden.
Kesäaikana ainoastaan keskiviikkoisin ei ole saaristoliikennettä. Saareen liikennöivät Kotkan Kuusisen satamasta vuoroalukset Otava ja Tekla. Matka kestää suuntaansa noin kaksi tuntia.
Haapasaaressa perinteiset Puikkaripäivät vietetään heinäkuussa juhlallisine lipunnostoineen, soutukilpailuineen ja illanviettoineen. Lisäksi kirkossa pidetään messu ja tarjoillaan kalakeitto koulun pihamaalla. Talvipuikkarit pidetään maaliskuussa mantereella, vuosikokouksen yhteydessä.
Haapasaari-Seura isännöi Kotkan kaupungin omistamaa Haapasaaren koulua, jossa kesäisin on useita erilaisia näyttelyitä. Koulu on myös leirikoululaisten suosima kohde ja kesäisin siellä on järjestetty taideleiritoimintaa, ja pidetty erilaisia perhejuhlia, muun muassa häitä.
Saaressa on osuuskauppa, joka palvelee myös sovittaessa. Kaupan olemassaolon ehto on asiakkaiden määrä, eli turistienkin kannattaa poiketa Haapasaaren osuuskaupassa. Myynnissä on elintarvikkeiden lisäksi myös pientä matkamuistotavaraa.
- Lähteitä: Haapasaari – menneisyys ja nykypäivä (Haapasaariseura 1981). Kaukiainen, Yrjö: Rantarosvojen saaristo. Itäinen Suomenlahti 1700-luvulla. Historiallisia tutkimuksia 225. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2005). Knapas, Marja-Terttu: Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. (Kymenlaakson seutukaavaliitto 1984)
Lue myös: Maakalla valitsee itse asukkaansa – ”Kuri on kova, mutta ei kohtuuton”
Kommentoi Facebookissa