VEROTUS Viime viikolla sekä eduskunnassa että julkisessa keskustelussa esille nousi ikuisen sote-keskustelun lisäksi verotus – ja erityisesti sen kiertäminen. Puheissa olivat niin yritysten harjoittama aggressiivinen verosuunnittelu, kuin myös varsinainen varojen piilottelu veroparatiiseihin.
Keskuskauppakamarin mukaan keskustelu yritysten harjoittamasta aggressiivisesta verosuunnittelusta ja sen kitkemistarpeesta on ylimitoitettua, sillä suomalaiset yritykset hoitavat verovelvoitteensa pääsääntöisesti erittäin hyvin.
Yritykset tilittävät veroja lähes 44 miljardia vuodessa, summasta yhteisövero on vain kymmenesosa. Suurin yritysten tilittämä vero on arvonlisävero, jonka yhteenlaskettu summa vuonna 2015 oli 16,6 miljardia euroa.
Arvonlisäveron osuus kaikista selvityksessä mukana olevista yritysten tilittämistä veroista oli 38 prosenttia. Työntekijöiden palkkojen ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja yritykset tilittivät lähes yhtä paljon, noin 15 miljardia euroa.
Yritysten aggressiivisen verosuunnittelun sijaan opposition kritiikin kohteeksi joutui kuitenkin erityisesti Hallituksen esitys HE972017 vp, joka pitemmin sanottuna on 300-sivuinen Hallituksen esitys eduskunnalle veronkannon, verotuksen toimittamisen ja eräiden seuraamusmaksujen uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi.
”Vähemmän kuin mopoilijan ylinopeussakko”
Syyttäjän aitiossa seisoi SDP:n Timo Harakka, joka vertasi hallituksen esityksen perusteella tulojen pimittämisestä saatua rangaistusta mopoilijan ylinopeuteen. Hän totesi nyt esitettävän uudelleen kaksi vuotta sitten haudattua Juha Sipilän hallituksen ajamaa niin sanottua veronkiertäjien armahduslakia ”tehokkaille katujille”.
– Lakiesityksessä on tästä uudesta armahduksesta esimerkki. Jos on pimittänyt 16 000 euron vuokratulot, joutuu maksamaan kahdeksankymppiä. Se on vähemmän kuin mopoilijan ylinopeussakko, Harakka vertasi.
Hiillostuksen kohteeksi joutunut Petteri Orpo totesi ensin, ettei tuntenut asiaa – mutta lopulta myös kiisti Harakan väitteen. Valtiovarainministeriö vastasi lähettämällä myöhemmin lisäksi tiedotteen.
”Nykyinen sääntely on mahdollistanut erittäin laajan harkintavallan veronkorotuksen suuruuden määrittämisessä, mikä on johtanut osin epäyhtenäiseen käytäntöön. Uusi sääntely mahdollistaa nykyisen tasoiset seuraamukset esimerkiksi törkeissä veronkiertotilanteissa. Veronkorotus voisi ehdotuksen mukaan olla tällöin 3–10 prosenttia.”
Valtiovarainministeriö esitti myös omasta ja Harakan esimerkistä laskelman, jonka mukaan sanktiot olisivat 500 euroa. Summaan ministeriö päätyi lisäämällä 80 euron veronkorotuksen päälle 420 euron viivästyskorot.
SDP:n eduskuntaryhmän veropoliittinen asiantuntija Lauri Finér puolestaan huomautti blogissaan, etteivät viivästyskorot ole mikään rangaistus. Viivästyskorkoa peritään siitä, että lasku on maksettu myöhässä eikä myöhästyneestä veronmaksusta perittävä viivekorko ole mitenkään normaalia suurempi .
”Enää ei tavoitella verorikollisten rahoja”
Lauri Finér on työskennellyt seitsemän vuotta Verohallinnossa, missä hän toimi kansainväliseen yritysverotuksen asiantuntijana sekä Finnwatchissa selvityshankkeessa, jossa kartoitettiin monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun vaikutuksia Suomelle.
Finér selventää asiaa vielä blogikirjoituksessaan.
”Ajatus tehokkaan katumisen hyödyllisyydestä perustuu yksinkertaisesti siihen, että olisi parempi saada edes osa rikollisten piilottamista tuloista verotettua kuin ei ollenkaan. Viranomaisten on ollut miltei mahdoton saada tietoonsa salaisuusvaltioihin piilotettuja tuloja ja varoja ellei sijoittaja itse ilmoita niitä.”
”Hallituksen uusi esitys on muuttunut aiemmasta täysin, eikä sillä enää tavoitella verorikollisten rahoja.”
Esityksen mukaan veronkorotukset puolittuisivat nykyisestä 5 prosentista noin 2–3 prosenttiin lisätystä tulosta. Verotulojen putoaminen miljoonilla selviää myös hallituksen oman esityksen tekstistä.
”Verovelvollisen vahingoksi toimitettavissa verotuksen oikaisuissa veronkorotuksia määrättäisiin vuosittain arviolta hieman vajaa seitsemän miljoonaa euroa, mikä olisi noin kuusi miljoonaa euroa vähemmän kuin nykytilassa. Yhteisöille ja yhteisetuuksille määrättäisiin veronkorotuksia noin viisi miljoonaa euroa, mikä olisi noin viisi miljoonaa euroa vähemmän kuin nykyisillä säännöksillä.”
Hallitus kiistää, että esitykseen sisältyisi myös säännökset niin sanotusta tehokkaasta katumisesta, jota koskevasta esityksestä hallitus on aikaisemmassa vaiheessa päättänyt luopua.
”Näin ei kuitenkaan ole, eikä esityksellä muuteta tai ohjata Verohallinnon rikosilmoitusharkintaa.”
Asiaa on matkan varrella mutkistanut myös se, että on katsottu, ettei veronkiertäjälle voida asettaa kaksoisrangaistusta – sekä rangaistusta että veronkorotusta.
Marraskuussa 2016 EIT:n suuri jaosto Ranskan Strasbourgissa hyväksyi kuitenkin eräässä Norjassa nostetussa tapauksessa menettelyn, josta Suomi on aiemmin saanut kuusi langettavaa tuomiota. EIT:n tuomio ei itsessään suoraan kumoa Suomessa annettua tuomiota.
Muutosten on tarkoitus tulla voimaan tuloverotuksessa verovuodesta 2018 alkaen.
Kommentoi Facebookissa