BUDJETTI Pääministeri Sanna Marinin hallituksen talousarvioesityksen tavoite vuodelle 2022 on rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua koronakriisin jälkeiseen aikaan. Hallitus kertoo jatkavansa hallitusohjelmansa mukaisesti hyvinvointivaltion rakentamista sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.
Budjettiriihessä sovittiin toimista, joilla varmistetaan, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hallitus on sopinut yhteensä noin 14-15 Mt hiilidioksiditonnin päästövähennyksistä, jotka riittävät hiilineutraaliuden saavuttamiseen yhdessä myöhemmin hyväksyttävän maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman kanssa.
Vuoden 2022 talousarvioesityksen loppusumma on 64,8 miljardia euroa. Vuodelle 2022 ehdotettu määrärahataso on 3,3 miljardia euroa vähemmän kuin mitä vuodelle 2021 on budjetoitu, mukaan lukien vuoden 2021 lisätalousarviot.
Valtion talousarvion tuloiksi vuodelle 2022 arvioidaan 57,9 miljardia euroa, josta 48,7 miljardia euroa on verotuloja. Verotulokertymän arvioidaan kasvavan noin 8,1 prosenttia vuodelle 2021 budjetoituun verrattuna.
Panostuksia vihreään siirtymään
Vihreää siirtymää vauhditetaan lisäämällä energiatuen myöntövaltuutta 453 miljoonalla eurolla. Öljystä luopumisen avustuksiin pientaloille, kunnille, seurakunnille sekä yhdistyksille ehdotetaan yhteensä 35 miljoonan euron määrärahaa. Sähköautojen latausinfraverkoston laajentamista ja kaasutankkausverkkoon ehdotetaan yhteensä 23,3 miljoonaa euroa.
Kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat konesalit, lämpöpumput ja sähkökattilat siirretään alempaan sähköveroluokkaan II. Lämmitystapamuutoksia tuetaan öljylämmityksen korvaamisen osalta korottamalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausta 40 prosentista 60 prosenttiin. Muutos on väliaikainen ja se on voimassa vuosina 2022–2027.
Sähköistämisen edistämiseksi täyssähköautot vapautetaan autoverosta ja sitä vastaavasti täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa korotetaan. Ajoneuvoveron korotus ei koske aiemmin käyttöönotettuja täyssähköautoja. Autoveron vapautus koskee 1.10. jälkeen verotettavia autoja.
Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpanoon ehdotetaan kaikkiaan noin 75 miljoonaa euron määrärahakohdennuksia vuodelle 2022.
Tukea tutkimukselle
Suomen Akatemian myöntövaltuus turvataan vuodelle 2022. Tutkimushankevaltuus vuonna 2022 on 390,5 miljoonaa euroa. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ehdotetaan Business Finlandille 573 miljoonan euron avustusvaltuutta, jossa on lisäystä 236 miljoonaa euroa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon nähden.
Hallitus tukee tutkimus- ja kehittämistoimintaa verotuksessa tehtävällä 150 prosentin lisävähennyksellä vuosina 2022–2027. Lisävähennyksen voi tehdä sellaisista tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista, jotka perustuvat yrityksen ja tutkimusorganisaation tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistyöhön. Kasvun ja investointien tukemiseksi hallitus jatkaa myös kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta vuosille 2024–2025.
Hallitus luo vuoden 2022 aikana kahden viikon pikakaistan työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Erityisasiantuntijan ja kasvuyrittäjän sekä heidän perheenjäsenensä sähköiselle oleskelulupahakemukselle luvataan päätös 14 vuorokauden sisällä hakemuksen lähettämisestä. Maahanmuuttovirastolle osoitetaan tähän tarkoituksen 1 miljoonan euron lisäys vuodelle 2022.
Useita uusia verotoimia
Verokokonaisuudesta vahvistetaan julkista taloutta noin 100 miljoonalla eurolla. Vuonna 2023 otetaan käyttöön muun muassa erillinen kaivosvero. Kaivosveron verotuotosta 60 prosenttia ohjataan kaivosten sijaintikunnille.
Luonnollisten henkilöiden myyntivoittojen verotusoikeutta laajennetaan tilanteissa, joissa henkilö muuttaa ulkomaille. Asuntoluottojen korkojen verovähennysoikeutta pienennetään aikaisemmin päätetyn mukaisesti. Liikenteessä käytetylle biokaasulle asetetaan vero. Jäteveron veropohjaa laajennetaan vuoden 2023 alusta alkaen.
Korkovähennysrajoitussäännöstä uudistetaan aggressiivisen verosuunnittelun välttämiseksi rajaamalla tasevapautuksen soveltumista vuoden 2022 alusta alkaen siten, että säännöstöllä voidaan tehokkaasti estää verotettavan tulon siirtäminen Suomen verotusvallan ulkopuolelle pääomasijoitusrakenteissa. Ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoituksista saadut voitot verotetaan Suomessa mahdollisimman laajasti vuoden 2023 alusta alkaen.
Hallitus on myös päättänyt käynnistää valmistelun, joka tähtää terveysperusteisen veron käyttöönottoon. Ensi vaiheessa muutetaan virvoitusjuomaveroa terveysperusteiseen suuntaan siten, että muutokset tulevat voimaan vuonna 2023.
Alijäämä katetaan velalla
Valtion budjettitalouden alijäämä pienenee 4,8 miljardilla eurolla verrattuna vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon. Alijäämän pienenemiseen vaikuttaa määrärahatason alenemisen ohella verotulojen kasvu, jota talouden elpyminen vauhdittaa. Talousarvioesitys vuodelle 2022 on 6,9 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa.
Talousarvioesitykseen sisältyy Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman tuloja 355 miljoonaa euroa ja menoja 636 miljoonaa euroa. Tuloja on budjetoitu vähemmän kuin menoja, sillä maksatukset EU:sta Suomen valtiolle tulevat perustumaan kansallisen suunnitelman etenemiseen ja siinä esitettyjen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen. Tulojen ja menojen epäsuhta kasvattaa alijäämää vuoden 2022 talousarvioesityksessä 281 miljoonalla eurolla.
Talousarvion mukainen valtionvelka nousee ensi vuonna 146 miljardiin euroon. Kaikki edellä esitetyt arviot ovat alustavia. Talousarvioesitys käsitellään valtioneuvostossa 27. syyskuuta.
Kommentoi Facebookissa