TALOUS Vuoden 2020 neljäs lisätalousarvioesitys on osa koronavirusepidemian jälkihoitoa, jolla hallitus kertoo tukevansa taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää nousua kriisistä. Lisätalousarvioesityksellä käynnistetään kaikkiaan 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus, jolla pyritään tukemaan talouden elpymistä.
Koronaepidemian leviämisen hidastamiseksi toteutetuilla rajoitustoimilla on ollut kielteisiä vaikutuksia muun muassa monien lasten ja nuorten oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Vaikutusten lieventämiseksi hallitus päätti toteuttaa noin 320 miljoonan euron lasten ja nuorten hyvinvointipaketin, joka kohdistuu opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloille.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan kaikkiaan 159 miljoonaa euroa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Perusopetuksessa etäopetusjakson aikana syntynyttä oppimisvajetta paikataan 70 miljoonan euron määrärahalla. Varhaiskasvatukseen lasten oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeen kohdennetaan 14 miljoonaa euroa.
Rahoitusta kohdennetaan myös lukio-opiskelijoiden opintojen kertaamiseen ja tukitoimenpiteisiin 17 miljoonaa euroa. Ammatilliseen koulutukseen ehdotetaan 30 miljoonaa euroa koulutuksensa keskeyttäneiden tai keskeyttämisuhan alla olevien opiskelijoiden opiskelun ohjaukseen sekä valmistumassa olevien opiskelijoiden opinto-ohjaukseen ja näyttöjen mahdollistamiseen.
Osana lasten ja nuorten hyvinvoinnin pakettia ehdotetaan myös 10 miljoonaa euroa Suomen harrastamisen mallin pilotointiin. Mallin tavoitteena on tuoda maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulujen iltapäiviin. Koulujen ja oppilaitosten kanssa tehtävän nuorisotyön ja etsivän nuorisotyön vahvistamiseen ehdotetaan 12 miljoonan euron lisäystä.
Korkeakoulujen aloituspaikkojen kertaluonteiseen lisäykseen ehdotetaan yhteensä 124 miljoonaa euroa, jolla tavoitellaan 4 800 aloituspaikan lisäämistä. Myös avoimeen korkeakoulutukseen ehdotetaan 10 miljoonan euron lisäpanostuksia. Työikäisten nopeavaikutteisiin osaamisen kehittämistoimiin ja jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden suunnitteluun ehdotetaan lisärahoitusta noin 20 miljoonaa euroa.
Sosiaalipalveluita ja työttömyysturvaa
Hallitus ehdottaa, että lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa 112,3 miljoonalla eurolla peruspalvelujen valtionosuuskorotuksin. Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tarjotaan koulutuksia ja palveluja. Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin ehdotetaan yhteensä 60 miljoonan euron lisäystä, josta 45 miljoonaa euroa käytettäväksi muun muassa alkuvaiheen valmennuksiin, työvoimakoulutuksiin alle 25-vuotiaille, kesätyöpaikkojen lisäämiseen sekä palveluiden hankintaan nuorille.
TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 20 miljoonan euron lisäystä muun muassa asiakasohjaukseen. Valtion osuuteen työttömyysturvasta ehdotetaan yhteensä 812 miljoonan euron lisäystä. Lisäyksestä 600 miljoonaa euroa aiheutuu työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta väliaikaisesti siten, että valtio rahoittaa tänä vuonna lomautusajan ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja 40 miljoonaa euroa palkansaajakassojen omarahoitusosuuden laskemisesta väliaikaisesti.
Työttömyysturvaan ja työlainsäädäntöön aiemmin tehtyjen väliaikaisten muutosten jatkamisesta vuoden loppuun saakka aiheutuu yhteensä 123,5 miljoonan euron lisämäärärahatarve. Koronakriisin aiheuttaman taloudellisen ahdingon lieventämiseksi perustoimeentulotukeen ehdotetaan tehtäväksi määräaikainen parannus ajalle 1.8.–31.12.2020. Parannukseen on varattu 60 miljoonan euron määräraha.
Osaamisen ja kasvun panostukset
Elvytyskokonaisuuteen sisältyy useita väyläverkon kehittämishankkeita, joiden valtuudet ovat yhteensä noin 404 miljoonaa euroa. Mukana on muun muassa ehdollisena Metsä Groupin biotuotetehtaan investointipäätökselle yhteensä 156 miljoonan euron valtuus tähän liittyviin infrahankkeisiin. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy perusväylänpitoon 30 miljoonan euron ehdotus teiden päällysteiden korjaamiseen.
Osana tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tiekarttaa käynnistetään kumppanuusmallien pilotointi, johon ehdotetaan 20 miljoonan euron avustusten valtuutta Business Finlandille. Suomen Akatemialle ehdotetaan uuden kumppanuusmallin yhteistyöverkostojen rahoitukseen 10 miljoonaan euron ja uuteen lippulaiva-hakuun 25 miljoonan euron valtuutta.
Lisäksi ehdotetaan yhteensä 26 miljoonan euron lisävaltuuksia EuroHPC-ekosysteemin osaamisen vahvistamiseen sekä kriisivalmiuteen ja huoltovarmuuteen liittyvään tieteelliseen tutkimukseen. Tutkimusinfrastruktuurin vahvistamiseen ehdotetaan kertaluonteista 20 miljoonan euron lisävaltuutta. Rahoitusta ehdotetaan myös VTT:lle kvanttitietokoneen hankintakustannuksiin ja Geologian tutkimuskeskukselle Mintec-koetehdaskokonaisuuden kehittämiseen.
Suurten yritysten veturiyrityskampanjan jatkamiseen ehdotetaan 60 miljoonan euron myöntämisvaltuutta. Pääomalainoihin liiketoimintaekosysteemeissä tarpeellisten alustojen kehittymisen vauhdittamiseen ehdotetaan 20 miljoonan euron myöntämisvaltuutta. Valmistavaa teollisuutta tukeviin kehittämistoimenpiteisiin sekä älykkään sähköverkon luotettavuuden kehittämiseen ehdotetaan yhteensä 11 miljoonan euron rahoitusta Teknologian tutkimuskeskus VTT:lle ja Business Finlandille.
Ekologinen jälleenrakentaminen
Määrärahoja ehdotetaan avustuksiin öljylämmityksestä luopumiseksi sekä kotitalouksissa että kuntien kiinteistöissä, yhteensä 45 miljoona euroa vuonna 2020. Energiatuen suuriin demohankkeisiin osoitetaan 20 miljoonan euron valtuus. Kohtuuhintaisten asuntojen lisäämiseksi valtion tukemaan asuntotuotantoon ehdotetaan 340 miljoonan euron korkotukivaltuuksien korottamista.
Metsähallitukselle ehdotetaan luontokohteiden kunnostukseen ja luontomatkailun kehittämiseen yhteensä 13,1 miljoonaa euroa. Erilaisiin viheralue-, vesihuolto- ja metsiensuojeluhankkeisiin ehdotetaan yhteensä 53 miljoonaa euroa, josta metsien vapaaehtoiseen suojeluun kohdistuisi 20 miljoonan euron lisämääräraha. Rahoitusta ehdotetaan kohdennettavan myös lähivirkistysalueiden kunnostukseen.
Joukkoliikenteen tukemiseen ehdotetaan 100 miljoonan euroa korvaamaan joukkoliikenteen lipputulojen menetystä. Valtiontukea lisätään jalankulun ja pyöräilyliikenteen tukemiseen 18 miljoonaa euroa vuonna 2020. Aiemmin perustettavaksi sovittua ilmastorahastoa pääomitetaan 300 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi rahastolla on käytössä sijoituksiin Vake Oy:n osakeomistuksista jo saadut tuotot.
Rajavartiolaitoksen maa- ja merirajan teknisen valvontajärjestelmän uusimiseen ehdotetaan 10 miljoonaa euroa lisäystä. Kolmen nykyisen ulkovartiolaivan korvaamiseksi kahdella uudella öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntakykyisellä monitoimialuksella ehdotetaan alusten suunnitteluun 5 miljoonaa euroa.
Akuuttien kriisitoimien jatko
Kokonaisuuteen sisältyy uusi yrityssektorilla käyttöön otettava kustannustuki, johon ehdotetaan 300 miljoonaa euroa. Business Finlandin avustusvaltuuksia korotetaan 180 miljoonalla eurolla tuotantoketjun häiriöiden korjaamiseen suunnattaviin toimenpiteisiin, mikä lisää määrärahatarvetta 120 miljoonaa euroa vuonna 2020. Yritysten kehittämishankkeiden tukemiseen ehdotetaan uutta 25 miljoonan euron valtuutta, josta aiheutuisi vuodelle 2020 10 miljoonan euron määrärahavaikutus.
Suomen Teollisuussijoitus Oy:tä ehdotetaan pääomitettavaksi edelleen 250 miljoonalla eurolla yritysten oman pääoman ehtoisen rahoituksen lisäämiseksi. Suomen Malmijalostus Oy:n taseen vahvistamiseksi ehdotetaan 150 miljoonan euron pääomitusta sekä 300 miljoonan euron valtuutta käytettäväksi akkuklusterin kehittämiseen. Maatilatalouden kehittämisrahaston lisäpääomitukseen ehdotetaan 70 miljoonaa euroa, missä tavoitteena on turvata maatalouden investointitoiminnan jatkuvuus.
Yritysten tukemisen kokonaisuuteen sisältyy lisäyksiä muun muassa alueiden kestävän kasvun tukemiseen 20 miljoonaa euroa ja laivanrakennuksen innovaatiotukeen 20,75 miljoonan euron valtuus. Myös kotimaan matkailua ja kotimaista elokuva- ja draamasarjatuotantoa tuetaan. Kulttuuritapahtumien järjestäjäorganisaatioita tuetaan 9,6 miljoonan euron avustuksella niin, että ne pystyvät jatkamaan toimintaansa tappioista huolimatta ja valmistautumaan vuoden 2021 tapahtumien järjestämiseen.
Yritysten tukemiseksi hallitus esittää väliaikaisena toimenpiteenä muun muassa sitä, että verovelvolliset voisivat hakea maksujärjestelyä vuoden 2020 tammi-maaliskuussa suoritettuihin arvonlisäveroihin. Yritysten tukemiseen liittyvät toimenpiteet alentavat valtion verokertymää vuonna 2020 arviolta noin 753 miljoonaa euroa. Tästä noin 678 miljoonaa euroa tuloutuisi valtiolle ensi vuonna.
Nettolainanoton tarve kasvaa
Kuntien ja sairaanhoitopiirien tukemisen kokonaisuus lisätalousarvioesityksessä on yhteensä noin 1,4 miljardia euroa. Valtionosuuteen kunnille peruspalvelujen järjestämiseen ehdotetaan yhteensä yli 770 miljoonan euron lisäystä.
Lisäksi 60 miljoonaa euroa kohdennettaisiin iäkkäiden palveluiden toimivuuden varmistamiseen, 50 miljoonaa euroa kohdistuisi harkinnanvaraisten valtionosuuksien korotukseen, ja yhteensä 550 miljoonaa euroa kaikille kunnille jaettavaksi osin asukaskohtaisesti yhtä suurella määrällä ja osin vuoden 2020 kunnallisveron jako-osuuksien suhteessa.
Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ehdotetaan korotettavaksi 10 prosenttiyksiköllä ja valtion jako-osuutta alennettaisiin vastaavasti vuoden 2020 osalta. Muutos pienentää valtion verotulokertymää 410 miljoonaa euroa kuluvana vuonna ja lisää kuntien verotuloja vastaavasti.
Sairaanhoitopiireille ehdotetaan 200 miljoonan euron avustusta koronavirustilanteen aiheuttamien kustannusten ja mahdollisten alijäämien kompensointiin. COVID-19-rokotteen hankintaan varautumiseen ehdotetaan 110 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyöbudjetin sisällä kohdennetaan 5,2 miljoonaa euroa lisää humanitaariseen apuun.
Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksista on syntynyt neuvottelutulos Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa. Hallitus sitoutuu varaamaan liikenteen hallinnonalan toimenpiteisiin 755,8 miljoonaa euroa. Hankkeiden kustannukset jakautuisivat useille vuosille 2020–2031. Lisäksi valtio sitoutuu rahoittamaan kunnallistekniikka-avustuksia ja valtion tukemaan asuntotuotantoon liittyviä käynnistysavustuksia 180 miljoonalla eurolla vuosina 2020–2023.
Määrärahojen lisäys vuoden 2020 neljännessä lisätalousarvioesityksessä on noin 4,1 miljardia euroa ja tulojen vähennys noin 1,2 miljardia euroa. Valtion nettolainanoton tarve kasvaa noin 5,3 miljardilla, jolloin valtion nettolainanotoksi vuonna 2020 arvioidaan noin 18,8 miljardia euroa.
- Lähde valtioneuvoston kanslia
Kommentoi Facebookissa