KULTARANTA Tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimien Kultaranta-keskusteluiden teemana oli Koronan jälkeen – millainen Suomi, millaisessa maailmassa? Keskusteluissa pureuduttiin maailmanpolitiikan, talouden ja yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiin.
Presidentti Niinistö, arkkiatri Risto Pelkonen ja Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski avasivat keskustelut pohtimalla koronaviruksen vaikutusta elämän arvoon, tulevaisuuteemme ja siihen, mitä asioita pidämme tärkeinä.
Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että koronaviruspandemian seurauksena maailma, olemisemme ja ajatuksemme ovat hyvin nopeasti kääntyneet aivan toiseen asentoon. Arkkiatri Pelkonen kertoi uskovansa, että kun maailma pysähtyy, siitä alkaa uusi alku. Koronavirus on pysäyttänyt miettimään, mikä elämässä on tärkeää ja esimerkiksi toisten ihmisten arvostus on korostunut.
– Se, mikä vahvasti tulee mieleen, on juuri se toisen ihmisen tarve. Me elämme toisen ihmisen kautta ja sen vuoksi hyvä elämä on sitä, että me voimme myös toiselle tuottaa hyvää, arkkiatri Pelkonen totesi.
Adina Nivukoski jakoi arkkiatrin ajatuksen.
– On ollut tosi hienoa nähdä, että ihmiset on tulleet yhteen ja kuitenkin suojelleet riskiryhmiä ja ylipäätään kaikkia läheisiä.
Presidentti huomautti, että vaikka koronaviruspandemia on kestänyt vasta muutaman kuukauden, on entinen jo vaihtunut uuteen.
– Siitä tietysti on jännä ajatella, että kun tästä kurimuksesta päästään eroon, palaammeko me noin vain siihen vanhaan ajatteluun ja tekemiseen? Ja voihan siitä jäädä sekin, että kun sanotaan, ettei päästetä ketään tippumaan kelkasta, siitä tulisi normaali tapa, presidentti Niinistö pohti.
Mitä toimintoja elvytetään?
Nokian ja F-Securen hallitusten puheenjohtaja Risto Siilasmaan, entisen pääministeri Esko Ahon ja Nordic West Officen johtavan asiantuntija Anu Partasen talouteen painottuneessa keskustelussa todettiin pandemian tuoneen Euroopan pohjoisen ja etelän maiden talouden erot entistä selvemmin esiin.
Sekä Aho että Siilasmaa nostivat keskusteluun EU:n esiin nousseita valuvikoja ja kehitystarpeita, kuten jäsenmaiden digitalisaation, sisämarkkinoiden kehittämisen ja euroalueen sisäiset eroavaisuudet. Elpymiseen tarvittavasta velkaantumisesta tulisi Siilasmaan mukaan miettiä hyvin tarkkaan, minkälaisia tulevaisuuden investointeja tullaan tekemään.
– Nyt on pakko ottaa velkaa. Kysymys on enemmän siitä, miten se raha käytetään, ja kuinka suuri osa käytetään vanhojen, ehkä vähän aikansa eläneiden rakenteiden pönkittämiseen, Siilasmaa totesi.
Esillä olivat myös EU:n suunnittelemat, kiistellyt yhteisvastuut. Presidentti Niinistön mukaan on jo käyty keskustelua velkajärjestelyistä ja niin sanotuista ikuisuuslainoista.
– Tämä merkitsisi sitä, että uuden rahan luominen olisi aika riskibisnestä. Tässä herää kysymys koko rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta. Olen nostanut esiin sen, että euroalueella pitäisi sitten kyllä siirtyä alkuperäiseen sopimukseen.
Presidentti viittasi aikaan, jolloin euromaat pitivät kiinni niin sanotusta no bail out -säännöstä. Se kieltää euromaita ottamasta talousvastuuta toisistaan. Esko Aho oli samoilla linjoilla Niinistön kanssa ja totesi, että vallalla on nyt velkainnostus.
– Jos velalla hoidettaisiin hyvin asioita niin Italiahan olisi menestyvin maa Euroopassa, Aho kuittasi.
Aho muistutti, että velkarahalla ei ongelmia varsinaisesti ratkaista, vaan tulee katsoa, miten Euroopan teknologista kilpailukykyä voidaan nostaa haasteesta selviytymiseksi.
Oikeudenmukaisuutta ja luottamusta
Vuoden 2020 Kultaranta-keskustelut päättyivät presidentti Niinistön, eduskunnan puhemies Matti Vanhasen ja pääministeri Sanna Marinin keskusteluun. Yleisö oli kiinnostunut kuulemaan presidentin, puhemiehen ja pääministerin arvion, miten EU selviää kriisistä ja mihin leiriin Suomi asemoituu koronakriisin hoidossa.
Sekä pääministeri että puhemies olivat sitä mieltä, että esimerkiksi yhteisvastuusta puhuttaessa tulisi keskittyä itse asiaan sen sijaan, että keskityttäisiin mihin seuraan Suomi kuuluu. Presidentti Niinistö näki, että etenkin talouden osalta EU:lla on edessään suuria haasteita, mikäli asioita selvitetään velan avulla.
– On palattava järjestyksen tielle. Ehkä helpotettava ja tavallaan puhdistettava pöytää ja sitten pidettävä se siistinä.
Pääministeri Marin uskoi esimerkiksi Saksan niin sanotun suunnan muutoksen koronan talousvaikutusten tasauksen suhteen kertovan, että asioita katsotaan nyt laajemmasta perspektiivistä kuin kansallisesta näkökulmasta.
– Kyse ei ole vain yksittäisistä välineistä vaan kyse on myös siitä, että onko luottamusta sille, että Eurooppa löytää yhteisen tien tästäkin eteenpäin.
Koronakriisin hoidossa keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että yhteiskunnan on jatkossakin kyettävä toimimaan vastaavissa tilanteissa. Presidentti Niinistö piti läpileikkaavana periaatteena sitä, että taakkaa on kunkin kannettava kohdaltaan:
– Oikeudenmukaisuuden vaatimus seuraa välittömästi silloin, kun lähdetään leikkauslistoihin tai veronkorotuksiin. Kohdellaanko minua samalla tavalla kuin muita?
- Lähde Tasavallan presidentin kanslia
Kommentoi Facebookissa