KEHYSRIIHI Hallitus on sopinut vuosien 2019–2022 julkisen talouden suunnitelmasta eilen. Julkisen talouden suunnitelma hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa perjantaina 13. huhtikuuta.
Suunnitelman mukaan monet hallituksen asettamista talouspoliittisista tavoitteista olisivat täyttymässä. Esimerkiksi 72 prosentin työllisyysastetavoite näyttää toteutuvan, sillä työllisyysasteen trendi oli helmikuussa 71,1 prosenttia tasoitettuna kausi- ja satunnaisvaihtelusta. Hallitusohjelman tavoite 110 000 työllisestä olisi suunnitelman mukaan myös saavutettavissa.
Budjettitalouden tulojen arvioidaan olevan 53,8 miljardia euroa vuonna 2019, kasvua on keskimäärin noin 8 prosenttia vuodessa. Merkittävin muutos on kuitenkin vuonna 2020 voimaan tuleva maakunta- ja sote-uudistus, jonka myötä verotuloja siirtyy kunnilta valtiolle tämänhetkisen arvion mukaan noin 12 miljardia euroa. Budjettitalouden menojen arvioidaan olevan 55,1 miljardia euroa vuonna 2019, mikä on hieman vähemmän kuin vuodelle 2018 on budjetoitu.
Julkinen velka kääntyi laskuun suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2016, ja velkasuhde jatkaa alenemista kehyskaudella. Nimellisesti velka kuitenkin kasvaa edelleen, ja julkinen talous velkaantuu, joskin hidastuvaan tahtiin.
Valtion alijäämän ennakoidaan olevan noin 1,3 miljardia euroa vuonna 2019, kun vuodelle 2018 arvioitu alijäämä talousarvion mukaan on 3,1 miljardia euroa. Alijäämä pienenee vuoteen 2020, mutta kasvaa jälleen vuonna 2021. Valtionvelan oletetaan kasvavan noin 5,1 miljardilla eurolla kehyskauden aikana ja nousevan 114 miljardiin euroon vuonna 2022.
Toimet työllisyyden parantamiseksi
Hallitus sanoo julkisten työvoimapalveluiden kysynnän kasvaneen aktiivimallin ansiosta. ELY-keskukset ovat arvioineet lisähenkilöstötarpeeksi yhteensä 206 henkilötyövuotta. Työllisyysmäärärahojen osalta arvio vuoden 2018 lisätarpeeksi on yhteensä 11,2 miljoonaa euroa.
Työttömille 25 vuotta täyttäneillä henkilöille esitetään mahdollisuutta opiskella työttömyysetuutta menettämättä lyhytkestoisia opintoja, jotka antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa.
Työttömien työllistämistä helpotetaan työsopimuslain muutoksella, jonka myötä työnantaja saisi tehdä alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman laissa muutoin säädettyä perusteltua syytä. Työsopimuslain muutoksella on myös tarkoituksena keventää yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä 20 henkeä tai sen alle työllistävissä yrityksissä.
Osaavan työvoiman saatavuutta helpotetaan koulutuksella, johon varataan lisäbudjetissa yhteensä 54 miljoonaa euroa, joista opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan koulutuksiin 30 miljoonaa euroa.
Hallitus tehostaa ja lisää volyymia yrityslähtöisiin työvoimakoulutuksiin sekä kasvupalvelukokonaisuuksia. Tähän varataan 24 miljoonaa euroa. ICT-alan ja muiden työvoimapula-alojen osaajien muuntokoulutuksiin varataan 10 miljoonaa euroa. Ammatillisessa koulutuksessa toteutetaan pilotti, jossa luodaan malli alan vaihdon koulutuksiin. Tähän varataan 16 miljoonaa euroa.
Parannukset palvelujärjestelmään
Hallitus panostaa ylivelkaantuneiden aseman kohentamiseen vuositasolla yhteensä 9 miljoonalla euroa, vuosina 2019–2022. Tämä kohdistetaan talous- ja velkaneuvontaan, ulosotossa tehtävään velallisten neuvontaan ja tuomioistuinkäsittelyjen nopeuttamiseen. Tästä varataan myös vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäisemiseen miljoona euroa vuosina 2019–2020. Talous- ja velkaneuvonnan resursseja lisätään 5 miljoonan euron lisämäärärahalla.
Hallitus haluaa puolittaa asunnottomien määrän vuoteen 2022 mennessä ja lisää erityisryhmien investointiavustuksiin 5 miljoonaa euroa vuosittain eli 20 miljoonaa kehyskaudella. Raha kohdennetaan itsenäiseen asumiseen kykeneville asunnottomille välivuokrattavien asuntojen hankintaan markkinoilta. Lisäksi korvataan asunnottomien ensisuojia asunnoilla.
Eriarvoisuuden vähentämiseksi ja ensisijaisen etuuden painottamiseksi hallitus korottaa vähimmäismääräisiä päivärahoja – sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha, kuntoutusraha ja erityishoitoraha – työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Tämä tarkoittaa arviolta 80,50 euron kuukausikorotusta vähimmäispäivärahoihin.
Vanhempainpäivärahat nousevat samalla, kun vähimmäispäivärahoja korotetaan. Lapsesta yksin huolehtivalle äidille myönnetään oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainpäivärahapäiviin. Myös lapsen yksin adoptoivalle ja lapsestaan yksin huolehtivalle äidille myönnetään sama oikeus.
Kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeen korottamiseen kohdistetaan 10 miljoonaa euroa ja lääkkeiden vuosiomavastuurajan alentamiseen 5 miljoonaa euroa.
Koulutusta ja tasa-arvoa edistetään
Varhaiskasvatuksen tasa-arvoa tuetaan uudella 10 miljoonan euron määrärahalla vuodelle 2019. Rahalla voidaan pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimivissa päiväkodeissa. Viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja laajennetaan ja jatketaan. Hallitus päätti kohdentaa tarkoitukseen uuden 5 miljoonan euron määrärahan.
Koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi otetaan käyttöön toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalilisä. Toisen asteen suorittamisesta aiheutuvien koulutusten kustannusten kattamiseen tarkoitettu lisä kohdistetaan opintorahan vähävaraisuuskorotukseen oikeutetulle alle 20-vuotiaille ammatillisen koulutuksen tai lukiokoulutuksen opiskelijoille. Lisän suuruus tulee olemaan noin 46 euroa kuukaudessa.
Hallitus päätti myös lisärahoituksesta lukiokoulutukseen. Kokonaisuudessaan uudistuksesta aiheutuviin kustannuksiin varataan 4 miljoonaa euroa vuodelle 2021 ja 8,53 miljoonaa euroa vuodesta 2022 lukien.
Ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelu varhaistuu alkamaan jo peruskoulun ensimmäisen vuoden keväällä. Varhaisempi kieltenopetus koskee kaikkia ekaluokkalaisia 1.1.2020 alkaen. Uudistuksen kustannus on täysimääräisenä 12 miljoonaa euroa vuodesta 2021.
Valinnanvapauspilotteihin riittävästi rahaa
Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun ja ohjaukseen osoitetaan 95 miljoonaa euroa vuonna 2019, millä katetaan maakuntien toiminnan ja maakunnissa tapahtuvan valmistelutyön kustannukset vuonna 2019. Uudistus merkitsee myös mittavia muutoksia tietohallintoon ja tietojärjestelmiin. Digimuutosohjelman rahoitukseen varataan noin 98 miljoonaa euroa vuonna 2019.
Hallitus on kehysriihessä 2018 päättänyt rahoittaa valinnanvapauspilottien alkamisvaihetta 200 miljoonalla eurolla aiemmin päätetyn 100 miljoonalle euron sijaan.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaus tulee voimaan vaiheistetusti. Onnistuneilla piloteilla ja palvelusetelikokeiluilla voidaan hallita uudistuksen alkuvaiheen menoriskejä ja pehmentää muutoksen suuruutta. Kaikki maakunnat ovat hakeneet pilotteihin. Pilotit voivat alkaa 1.7.2018, kun eduskunta on hyväksynyt valinnanvapauslain.
Pilottien kautta tullaan vahvistamaan maakuntien yhtenäisiä käytäntöjä kokeilemalla eri valinnanvapaustyökaluja ja erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja. Hallitus on jo aiemmin osoittanut 30 miljoonaa euroa nykylainsäädännön mukaisiin valinnanvapauskokeiluihin.
Kuntia kannustetaan miljoonilla
Kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisen säästövaikutukset ovat vuoteen 2029 mennessä noin 340 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi valmistellaan kolme kannustinjärjestelmää, joiden rahoituksesta päätettiin kehysriihessä. Kannustimilla tavoitellaan 300 miljoonan euron säästövaikutuksia.
Ensimmäisenä käynnistyy kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä, johon varataan 40 miljoonaa euroa vuodesta 2019 lähtien. Kuntien käyttötalouden menojen kannustinjärjestelmään varataan 50 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 100 miljoonaa euroa vuodesta 2022 lähtien. Kuntien rakennuskannan kehittämiseen ja tilojenkäytön tehostamisen varataan 50 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 100 miljoonaa euroa vuodesta 2022 lähtien.
Hallinnonalojen tuottavuussäästöjen lisäksi julkisen hallinnon tuottavuuden kohdennettua kehittämistä jatkamalla voidaan hallituksen mukaan saavuttaa 100 miljoonan euron säästöt. Valtionhallinnon tilaohjelman säästötavoitetta nostetaan 50 miljoonalla eurolla 150 miljoonaan euroon. Ohjelma kestää vuoden 2029 loppuun asti.
Hallituksen suunnitelman mukaan toimet vahvistavat julkista taloutta vuoteen 2029 mennessä yhteensä 940 miljoonalla eurolla eli lähes miljardilla.
Kommentoi Facebookissa