Hallitusta syytettiin laittomien siirtolaisten houkuttelemisesta merelle – ”Ketään ei saa jättää hukkumaan”

SIIRTOLAISUUS Eduskunnan suullisen kyselytunnin pääaiheeksi torstaina nousi Eurooppaan kohdistuva muuttoliike. Hallintovaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Riikka Purra kysyi vihreiden sisäministeri Maria Ohisalolta, mitä tämä on sopinut yhdessä Saksan, Ranskan, Italian ja Maltan sisäministerien kanssa ”uudesta siirtolaisten taakanjaosta, jota Suomi puheenjohtajuuskaudella nimenomaan tavoittelee”.

– Te sanotte, että tämä ehkäisee hukkumiskuolemia Välimerellä. Sehän ei millään logiikalla pidä paikkaansa, vaan te lisäätte hukkumiskuolemia houkuttelemalla siirtolaisia merelle, Riikka Purra sanoi ja totesi hallituksen olevan mukana avaamassa reittejä laittomalle siirtolaisuudelle.

Ministeri Ohisalon mukaan Suomen EU-puheenjohtajakauden tavoitteisiin kuuluu muun muassa se, että eurooppalainen turvapaikkapolitiikka laitetaan kuntoon yhdessä eurooppalaisin voimin. Maltan keskusteluissa keskeistä oli Ohisalon mukaan väliaikainen mekanismi, josta hän nosti esille kolme kohtaa.

– Ensimmäinen on se, että ketään ei saa jättää hukkumaan Välimerelle. Toinen on se, että autamme niitä Välimeren alueen valtiota, jotka kantavat eniten vastuuta. Kolmantena se, kuinka jaetaan turvapaikanhakijat jäsenvaltioiden kesken, ettei yksikään valtio jää yksin. Suomellakin on pitkä raja, Ohisalo vastasi.

Neljän maan – Saksan, Ranskan, Italian ja Maltan – sisäministerit sopivat alkuviikosta tavasta, kuinka Välimerestä pelastettuja turvapaikanhakijoita ja pakolaisia jaetaan EU-maiden kesken. Pääministeri Antti Rinteen mukaan hallituksen yhteisesti sopima kanta on, että EU-jäsenmaita tulisi saada taakanjakoon mukaan parikymmentä, jotta Suomi lähtisi mekanismiin mukaan. Rinne korosti myös ratkaisun väliaikaisuutta, kunnes uusi EU-komissio aloittaa työnsä.

Muita aiheita kyselytunnilla olivat muun muassa hallituksen päätösten vaikutukset keskituloisiin, ilmastotoimissa edistymisen mittaaminen, syrjäytyminen sisäisen turvallisuuden kannalta, sähkön verotus harvaanasutuilla seuduilla, ulosoton suojaosuuden korottaminen, perhekeskusten liittäminen osaksi sotekeskuksia sekä suomalaisyritysten kauppasuhteiden turvaaminen Brexitin jälkeen.

Lue myös: Hallitus vahvisti viiden turvapaikanhakijan ottamisen Maltalta – toinen Suomelle esitetty pyyntö