Hämeen linnan valleilla on aloitettu kunnostustyöt – lampaat tuttuun tapaan apuna

Hämeen linnaa ympäröi yli 600 metrinen vesivallihauta, jonka kunnostustöitä on tehty useampana vuonna.

Hämeen linnaa ympäröi yli 600 metrinen vesivallihauta, jonka kunnostustöitä on tehty useampana vuonna. (Kuva Senaatti-kiinteistöt)

Lampaat hoitavat vallien nurmea, kokemukset jyrkillä maavalleilla ovat olleet hyviä.

HÄMEEN LINNA Hämeen linnaa ympäröi yli 600 metrinen vesivallihauta, jonka kunnostustöitä on tehty useampana vuonna. Työt jatkuvat tänäkin kesänä. Kunnostustöistä vastaa Senaatti-kiinteistöt, jonka hallintaan Hämeen linna kuuluu ja kunnostustöitä tehdään Museoviraston valvonnassa.

Tänä kesänä jatketaan toissavuonna aloitettua korotustyötä pohjoisen vallihaudan kontraeskarppimuurissa. Läntisen kivisillan vieressä tehdään eskarppimuuriin koealue, jonka tarkoituksena on testata korjaustapojen toimivuutta. Vallihauta padotaan ja tyhjennetään vedestä ja sieltä poistetaan samalla myös helposti leviävä isosorsimo.

Korjaustyöt aloitetaan purkamalla vallin kiviä. Turvallisuussyistä vallia voidaan purkaa kerralla vain muutaman metrin pätkä. Tausta korjataan alkuperäisiä materiaaleja käyttäen: hirsiperustuksia korjataan ja vahvistetaan hirrellä, taustarakenteen kivilatomus korjataan samanlaisella kivellä, vesieristys tehdään savella ja vallihaudan näkyvät alkuperäiset kivet käytetään uudelleen.

Myös eteläpuolen alkuperäistä muuria korjataan purkamalla pullistuma-alueelta kivet ja latomalla ne uudestaan. Vallien turvallisuutta parannetaan tekemällä pieniä muokkauksia maavalleihin ja pystyttämällä muutamia aitoja ja kylttejä.

Kaikki kaivamista vaativat toimenpiteet ja alkuperäiseen muuriin kohdistuvat purut tehdään arkeologin valvonnassa. Arkeologisesta valvonnasta vastaa Museoviraston arkeologiset kenttäpalvelut.  Työt kestävät arviolta lokakuun loppuun saakka.

Lampaiden paimennuksessa vallihaudan maavalleilla auttavat lampurin lisäksi koirat.
Lampaiden paimennuksessa vallihaudan maavalleilla auttavat lampurin lisäksi koirat. (Kuva Senaatti-kiinteistöt)

Lampaat ovat laiduntaneet valleilla kahtena kesänä ja niistä on saatu hyviä kokemuksia. Villin Lampaan Tilan lampaat saapuvat tänäkin kesänä laiduntamaan ja hoitamaan vallien nurmea touko-heinäkuussa kolme kertaa viikossa. Vallit ovat jyrkkiä, ja arvokas museoalue on myös herkkä konetyölle, joten pienisorkkainen kevyt lammas soveltuu hyvin nurmen hoitajaksi.

Lampaiden paimennuksessa vallihaudan maavalleilla auttavat lampurin lisäksi koirat. Koiria on mukana aina vähintään kaksi. Pöysti on rodultaan bordercollie, joka on Suomessa ehkä yleisin lammastiloilla käytössä oleva rotu.

– Pöysti on lampurin oikea käsi. Se haluaa olla aina lähellä ja tehdä ihmisen kanssa yhdessä töitä, kertoo lampuri Hertta Helkala.

Meena on rodultaan Australian Koolie, joka on koiralauman johtajanarttu ja tekee töitä valikoiden. Se on enemmän työnjohtaja ja osallistuu vain silloin, kun sitä tarvitaan.

Lampaat ovat herättäneet kiinnostusta hämeenlinnalaisissa. Lampuri Hertta Helkala on saanut vastata monenlaisiin kysymyksiin ja niihin hän on tänäkin kesänä vastaamassa.

Kommentoi Facebookissa