MAANVILJELY Viljasatoarvio on himpun viime vuotta suurempi, vaikka vilja-ala väheni kolme prosenttia. Kasvustojen satopotentiaali näyttää tällä hetkellä hyvältä. Myös muilla peltokasveilla sato-odotukset ovat tässä vaiheessa hyvät. Satomääriin odotetaan erityisesti rapsin ja härkäpavun osalta selvää nousua – osittain viljelyalan kasvun myötä.
– Pääosin kasvukauden alku on ollut suosiollinen peltokasvien kasvulle. Näin keskikesällä syksyn sadonkorjuuseen on siksi valoisat näkymät. Toki syksyn sadonkorjuuajan sää määrittelee lopullisen sadon määrän ja laadun, sanoo yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskukselta.
Vaikka viljasatoarvio kokonaisuutena on viime vuoden tasolla, tulossa on viljalajikohtaisia muutoksia. Kaurasadosta odotetaan kymmenystä suurempaa kuin viime vuonna. Kaurasadon 120 miljoonan kilon nousu kompensoi ohran lähes 80 miljoonan kilon vähennystä. Ohrasatoarvio – 1,5 miljardia kiloa – on kuitenkin vielä suurempi kuin kauran 1,2 miljardia kiloa.
Ruissadosta odotukset ovat neljänneksen suuremmat kuin viime vuonna. Ruissato ylittäisi sadan miljoonan kilon rajan, joka tavanomaisina vuosina kattaa kotimaisen ruistarpeen. Toteutuessaan saisimme tälle vuosituhannelle kolmannen ruissadon, joka ylittää sata miljoonaa kiloa.
Rypsin ja rapsin sato voi nousta jälleen vuosien 2005–2011 keskimääräiselle tasolle. Rapsin viljelyala pomppasi tänä vuonna reilusti rypsin edelle. Rapsi on rypsiä satoisampi ja satoarvio niillä yhdessä ylittää 110 miljoonaa kiloa eli on lähes neljännes viime vuotta suurempi.
Härkäpapuala nousi neljättä vuotta yli 20 prosenttia edellisvuodesta. Satonäkymissä on vastaavat odotukset tälle syksylle. Tänä vuonna härkäpavun viljelyala ylitti 22 000 hehtaaria ja saavutti jo peruna-alan. Härkäpapu on siten nousemassa merkittäväksi peltokasviksi Suomessa. Härkäpavulla on kotimaassa vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia rehuna ja ruokana. Ne voivat kasvattaa sen viljelyalaa vielä merkittävästi.
Luken satotilaston heinäkuun satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria Keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin, jotka kuvaavat tilannetta heinäkuun 17. päivänä. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot sekä paikallinen asiantuntemus. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tilanteeseen 17.7.2017.
Kommentoi Facebookissa