JALKAPALLO Kaikkien aikojen menestynein suomalainen jalkapallovalmentaja Martti Kuusela on julkaissut elämäkertakirjan Pallopoikana maailmalla (Readme.fi). Erkko Meren kanssa työstämässään lähes 500 sivuisessa kirjassa Kuusela käy läpi pelaaja- ja valmentajauransa erittäin perusteellisesti läpi.
Kirjassa riittääkin mielenkiintoisia asioita, mikäli suomalainen jalkapallohistoria sekä kansainväliset kulttuurierot kiinnostavat. Kuuselan taival Euroopan kentillä ei ollut helppo ja esimerkiksi Unkarissa ja Kreikassa hänen kykyjään epäiltiin jo pelkästään kotimaansa takia.
Epäilyt johtuivat tietenkin Suomen jalkapallohistoriasta, joka ei sisältänyt juuri mitään saavutuksia. Kuuselan valmentajauran huippuvuosina Suomi olikin Euroopan heikompaa kastia. Valtaosa Suomen maajoukkuepelaajistakin oli vain puoliammattilaisia.
Kuuselaa kutsuttiinkin ulkomailla hiihtovalmentajaksi. Hän itse suhtautui moiseen lempinimeen huumorilla ja totesi aikoinaan suomalaismedialle suomalaisen jalkapallovalmentajan olevan ulkomailla yhtä erikoinen tapaus kuin portugalilainen hiihtovalmentaja olisi Suomessa.
Kuusela on valmentanut seurajoukkueita Suomen lisäksi Tanskassa, Belgiassa, Unkarissa, Kreikassa ja Kyproksella. Merkittävin seurajoukkuesaavutus hänellä on Honvedin valmentaminen Unkarin mestariksi 1993.
Unkarissa Kuusela voitti epäluulot, mutta sai kuitenkin mestaruutensa jälkeen potkut. Kreikassa Kuusela valmensi peräti neljään eri otteeseen, mutta sukset ajautuivat seurajohtajien kanssa ristiin. Kreikassa jalkapallojohtaja ei näytä suvaitsevan, että valmentaja on hänen kanssaan eri mieltä.
Suomessa Kuusela muistetaan ennen kaikkea Suomen A-maajoukkueen päävalmentajan tehtävistä vuosilta 1982-87. Suomi oli Kuuselan kaudella erittäin lähellä pääsyä Meksikossa 1986 pelattuun MM-turnaukseen, joka muistetaan erityisesti Argentiinan supertähden Diego Maradonan taidonnäytteistä.
Kirjassaan Kuusela valottaa perusteellisesti, miten vei maajoukkuetoimintaa Suomessa eteenpäin. Helppoa se ei vähäisten resurssien takia ollut. Palloliiton johdon kanssa Kuuselalla menivät välillä sukset ristiin, joskin kirjassaan hän ei ketään silloisista suomalaisista futisjohtajista juurikaan arvostele.
Karsinnoissa Meksikon kisoihin Suomi voitti Turkin 2-1 ja 1-0 sekä Pohjois-Irlannin 1-0. Englantia ja Romaniaa vastaan Suomi pelasi tasan 1-1.
Käytännössä kisapaikka menetettiin marraskuussa 1984 vierastappiossa Pohjois-Irlannille. Suomi johti ottelua, mutta Pohjois-Irlanti nousi 2-1 -voittoon erotuomarivirheidenkin avittamana.
Pohjois-Irlanti oli 1980-luvulla Euroopan kärkipään maajoukkueita. Kuusela toteaa kirjassaan, että Suomi laittoi vastustajan todella koville vieraissa, ja juuri siksi tappio tuntuu karvaalta edelleenkin.
Suomi oli siis yhden voiton päässä jalkapalloihmeestä eli MM-kisapaikasta, mutta Palloliitto ei 1985 heti halunnut tehdä Kuuselan kanssa jatkosopimusta. Lopulta vääntöjen jälkeen Kuusela sai jatkaa maajoukkueen päävalmentajana vuoteen 1987.
Kuusela toi A-maajoukkueeseen kansainvälisen tason harjoittelua ja teki parhaansa sen eteen, että suomalaispelaajat pääsisivät ammattilaisiksi ulkomaille. Pelaajat rupesivat A-maajoukkuepeleissä uskomaan itseensä, mikä näkyi MM-karsinnoissa erinomaisina tuloksina.
Kuuselan viimeisessä ottelussa A-maajoukkueessa Suomi voitti 1987 Helsingissä Tshekkoslovakian EM-karsintamatsissa 3-0. Kolme vuotta myöhemmin MM-kisoissa puolivälieriin edennyt Tshekkoslovakia oli Euroopassa tuohon aikaan kärkikastia.
Kuuselan pestin jälkeen 1990-luvulla suomalaispelaajat löivät itsensä kunnolla läpi Euroopan kovissa sarjoissa. A-maajoukkueen menestyksessä se ei kuitenkaan ennen 1990-luvun loppua näkynyt. Suomi loistikin 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenillä vain yksittäisissä otteluissa, mutta kokonaisuutena karsinnat menivät hyvin epätasaisesti, mikä menee valmentajien piikkiin.
Kuuselan jälkeen kukaan Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentajista ei ole ollut yhden voiton päässä MM-kisapaikasta. 2000-luvulla, jolloin Suomella oli käytössään Jari Litmasen ja Sami Hyypiän tähdittämä niin sanottu Kultainen sukupolvi, MM-kisapaikka ei ollut edes lähellä.
1990- ja 2000-luvulla spekuloitiin, että Kuusela palaisi A-maajoukkueeseen. Hänellä itsellään ei olisi ollut sitä mitään vastaan. Palloliitto ei kuitenkaan halunnut Kuuselaa takaisin päävalmentajaksi. Jälkiviisaana voikin miettiä, olisiko Kuuselan komennossa Kultainen sukupolvi nähty arvoturnauksissa 1990- tai 2000-luvulla.
Kuusela ei itse kirjassaan jossittele. Hän on hyvin kiitollinen elämän mittaiselle uralleen jalkapallon parissa.
Pallopoikana maailmalla -kirjassa käydään läpi myös Kuuselan journalistista uraa. Hänellä on toimittajakoulutus ja eri medioissa Kuusela työskentelikin jalkapalloasiantuntijana vuosikymmenien ajan.
Joutuipa Kuusela selostamaankin Ylen tv-lähetyksessä 1986 MM-kisojen avausottelun Italia-Bulgaria yksin Pasilasta käsin, kun ääniyhteys Meksikoon ei toiminut. Sittemmin Kuuselaa kuultiin monissa MM- ja EM-kisojen tv-lähetyksissä asiantuntijakommentaattorina.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: HJK rikastuu – lähestyy jo SM-liigan huippuseuroja
Kommentoi Facebookissa