HJK antoi näytteen suomalaisen jalkapallon isosta ongelmasta

HJK on Suomen rahakkain jalkapalloseura (Kuva: AOP)

HJK on Suomen rahakkain jalkapalloseura. (Kuva AOP)

HJK:n surkea tulos Konferenssiliigan ottelussa johtui siitäkin, että seura on Euroopan mittakaavassa umpiköyhä.

JALKAPALLO Helsingin Töölössä sateisessa lokakuun synkässä säässä koettiin torstaina suomalaisittain murheellinen jalkapalloilta. Israelilainen Maccabi Tel Aviv murjoi Konferenssiliigan ottelussa HJK:n maalein 5-0.

Lukemat kertoivat omaa kieltään. HJK:lla ei ollut mitään jakoa, vaikka kolmen maalin tappioasemassa kotijoukkue pystyi muutamia maalipaikkoja luomaan.

– Hävisimme selkeästi meitä paremmalle joukkueelle. He olivat meitä edellä kaikissa pelin vaiheissa eivätkä antaneet meille heikkoja suorituksia anteeksi. Itsestään selvää on, että tämän tason joukkueita vastaan meidän pitää onnistua korkealla tasolla suhteessa meidän omaan maksimipotentiaaliin, HJK:n päävalmentaja Toni Koskela kommentoi lehdistötilaisuudessa.

Koskela otti tappion myös omaan piikkiinsä. Pelisuunnitelmassaan HJK ei onnistunut kovinkaan hyvin.

– Tel Aviv aiheutti meille monenlaisia ongelmia hyökätessään, riippumatta yritimmekö prässätä ylempää vai pudota matalammalle. Olisimme paremmalla pallollisella pelaamisella voineet helpottaa puolustusurakkaa, mutta hukkasimme palloa liian nopeasti, jonka takia jouduimme puolustamaan taas lisää. Emme tee omassa boksissa asioita tällä hetkellä samalla tasolla kuin teimme kesällä, niin paine kasvaa liian suureksi. Samalla kuitenkin lopun romahdus ja numeroiden muuttuminen näin rumaksi viimeisillä minuuteilla ja lisäajalla ei ole hyväksyttävää.

Ennen kaikkea ottelu ratkesi siihen, että Maccabi Tel Aviv operoi noin 24 miljoonan euron pelaajabudjetilla, kun HJK:n pelaajabudjetti oli kauden alussa 1,7 miljoonaa euroa. Budjeteissa on joskus ”ilmaa”, eivätkä ne kerro täyttä totuutta seurojen tasoeroista, mutta Maccabin ja HJK:n budjetin ero on niin suuri, että on yhtä todennäköistä, että Maccabi voittaa HJK:n, kuin että HJK voittaa Suomen Cupissa alasarjatason joukkueen.

Syyskuussa HJK hävisi Helsingissä itävaltalaiselle LASK Linzille 0-2. Se ottelu oli hieman tasaisempi, mutta LASK:n noin 16 miljoonan pelaajabudjetin ja HJK:n 1,7 miljoonan pelaajabudjetin ero tuli selväksi.

Muutama viikko sitten HJK voitti Armeniassa Alashkert Jerevanin 4-2. Siinä ottelussa HJK sai pelata tasavahvaa vastustajaa vastaan ja onnistui taktisesti paremmin, kuten lukematkin kertovat.

Alashkert operoi noin kolmen miljoonan euron pelaajabudjetilla. On sinänsä hämmästyttävää, että köyhässä Armeniassa rahaa jalkapalloon löytyy enemmän kuin vauraassa Suomessa.

Euroopan Jalkapalloliitto UEFA perusti Konferenssiliigan auttaakseen pienempien maiden jalkapallosarjoja kehittymään. Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on revennyt muutamassa vuodessa entisestään, joten kyse oli hätätoimenpiteestä.

HJK kuittasikin lohkovaiheeseen pääsystä kolmen miljoonan euron bonuspotin. Lisäksi voitto Alashkertista toi HJK:lle satoja tuhansia euroja lisää.

HJK Oy:n liikevaihto on ollut viime vuosina 3-4 miljoonan euron välillä. Seura on tehnyt välillä isojakin taloudellisia voittoja onnistuneilla pelaajakaupoillaan ja jaellut jopa osinkoja.

Bisnes onkin perustunut Aki Riihilahden pyörittämässä HJK:ssa juuri pelaajakauppoihin. HJK:n pelaajabudjetti on kymmenen vuoden takaisesta budjetista tuplaantunut, mutta kolmen vuoden takaisesta pelaajabudjetistaan HJK:lle on tullut kasvua vain 200 000 euron verran.

Riihilahti julisti muutama vuosi sitten HJK:n aikovan nousta pohjoismaiseksi suurseuraksi. Sellaisista tavoitteista HJK on yhä valovuosien päässä, eikä 1,7 miljoonan euron pelaajabudjeteilla saavuteta Konferenssiliigassa merkittävää menestystä.

HJK:n ongelmana on Veikkausliigan vaatimaton toimintaympäristö. Kotimaisessa pääsarjassa operoidessa ei ole mahdollista saada isoja tuottoja.

Samaan aikaan Moldovasta epävirallisesti irtautuneen Transnistrian alueella pelataan Mestareiden liigaa. Paikallinen mahtiseura Sheriff Tiraspol pyörii Transnistrian bisnestä hallinnoivan monialayrityksen Sheriffin rahoilla.

Eurooppalainen huippujalkapallo ei ole tuottavaa bisnestä, vaan kyse on ökyrikkaiden hiekkalaatikosta. Suomesta ei vain löydy yritystä tai ökyrikasta bisnesmiestä, joka sijoittaisi jalkapalloseuraan parikymmentä miljoonaa euroa vuodessa.

Teksti Otto Palojärvi

Lue myös: Karmea tasoero – HJK:lle tyly selkäsauna europelissä

Kommentoi Facebookissa