LUONTO Suomenkielinen nimi huhtikuu tulee talonpojan työkalenterista ja metsätöistä, jotka olivat ajankohtaisia huhtikuussa. Keväällä metsässä kaadettiin huhta eli kaski, ja se piti tehdä ennen kuin mahla alkoi virrata puissa. Näin puiden rungot kuivuivat nopeammin, kertoo Heli Hottinen-Puukon kirja Suomen kevät (SKS).
Kun puut olivat kuivuneet, raivattu alue voitiin polttaa ja kylvää. Vanhan ajan kaskenpoltto on ikuistettu muun muassa Eero Järnefeltin tunnettuun maalaukseen vuodelta 1883 Raatajat rahanalaiset eli Kaski. Ateneumissa sijaitseva teos on nähtävissä näyttelyssä Suomen taiteen tarina ja siitä on tehty myös lyhytelokuva, jossa teos avautuu katsojalle uusista näkökulmista.
Roomalaiset eivät raataneet keväällä, he olivat omistaneet huhtikuun rakkauden ja kauneuden jumalatar Venukselle. Huhtikuun latinankielinen nimi aprilis on johdettu sanasta aperio eli avata. Keväällä avautuvatkin kukat ja silmut, puut ja pensaat puhkeavat lehteen.
Suomessa huhtikuun vanhoja nimityksiä olivat myös sulamakuu sekä suvikuu.
”Jos ei maalis maata näytä, niin ei huhtikaan humauta – Pihtipudas 1888.”
Hottinen-Puukon teoksen mukaan maamme itä- ja pohjoisosissa sana suvi viittasi talven suojasäähän. Metsälintuja pyydettiin soitimelta, jolloin jotkut kutsuivat kuukautta myös kiimakuuksi.
Vanhan kansan uskomuksen mukaan jos huhtikuu oli lämmin, heinäkuussa oli puolestaan kylmä.
- Videolla Ateneumin tuottama lyhytelokuva ”Suomen taiteen tarina – Eero Järnefelt: Kaski”
Kommentoi Facebookissa