GUGGENHEIM Aurinko paistaa taas Guggenheim-museolle. Helsingin kaupunginhallitus päätti äänin 8–7 hyväksyä neljä vuotta sitten hylätyn hankkeen, uuden ehdotuksen pohjalta. Huoli pois, ellet nyt satu maksamaan verojasi Helsingin kaupungille.
Rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 130 miljoonaa euroa, sellaisen Länsimetron pienen vuosittaisen budjettiylityksen verran. Helsingin kaupunki maksaisi rakentamisesta 80 miljoonaa, 50 miljoonan jäljellä olevasta summasta 15 miljoonaa olisi kahden kotimaisen säätiön lahjoitus, 35 miljoonaa euroa puolestaan lainaa. Helsinki luovuttaisi myös tontin Etelärannasta ilman vuokraa.
Laskelman mukaisilla 550 000 kävijällä pääsylipputulot olisivat 6,5 miljoonaa euroa. Mutta museotoiminnan pyörittäminen olisi joka vuosi silti tappiollista, esitetyllä kävijämäärällä 1,7 miljoonaa euroa vuodessa. Siitä kattaisi valtio 1,3 miljoonaa ja loput Guggenheim Helsingin tukisäätiö.
Miljoona sinne, miljoona tänne
Valtion osuus tulisi Opetusministeriön valtionosuudesta käyttökustannuksien tukemiseen, joka perustuu henkilötyövuosiin. Summa ei itse asiassa ole kovinkaan paljoa ja maksettaisiin aikaisintaan vuonna 2021.
Alustavan arvion mukaan vuonna 2017 nimittäin Helsingin kaupunginmuseo saisi tukea enemmän eli 1,4 miljoonaa euroa ja taidemuseokin 0,8 miljoonaa. Osattomiksi ei jäädä Kehä III:n ulkopuolellakaan. Turun museokeskus saanee ensi vuonna valtiolta 2,8 miljoonaa ja taidemuseo 0,3 miljoonaa, Tampereen museot 1,2 miljoonaa ja taidemuseo 0,5 miljoonaa, Oulun museo- ja tiedekeskus sekä Lahden museot kummatkin 1,1 miljoonaa euroa.
Helsingin ulkopuolella asuvalle Guggenheim maksaisi käytännössä vain noin 12 euron sisäänpääsymaksun, jos taloon tutustumaan haluaisi tulla. Kävijämäärän arvio on sama kuin Kansallisgallerian vuosittainen kävijämäärä kolmessa museossa yhteensä, Ateneumissa, Kiasmassa ja Sinebrychoffin museossa.
Ja jos kuviteltu kävijämäärä ei toteutuisikaan, murhe on tukisäätiön.
Valtio saa suurimmat verotulot
Rakentaminen tuo myös arvonlisäystä, yrityksille voittoa ja työntekijöille palkkaa, arvion mukaan noin 100 miljoonaa euroa, josta kolmannes jäisi Helsinkiin, veroina 3,7 miljoonaa. Museon toimiessa verotuloja kaupungille tulisi museosta sekä matkailusta arviolta 1,3 miljoonaa euroa vuosittain.
Suurin osa veroista tulisi lopulta valtiolle, rakennusvaiheessa lähes 15 miljoonaa ja museon valmistuttua viisi miljoonaa euroa vuodessa. Rakentaminen toisi työtä noin 1 220 henkilötyövuotta ja museon sekä matkailun lisääntyminen noin 400 työpaikkaa.
Jos museosta tehtäisiin 20 vuodeksi lisenssisopimus Guggenheim-säätiön kanssa, kiinteistökuluihin menisi laskelmien mukaan Helsingillä tuona aikana 130 miljoonaa euroa sisältäen myös rakentamiskulut, ja verotulot olisivat noin 30 miljoonaa.
Kahdessakymmenessä vuodessa Helsinki jäisi siis kokonaistappiolle 100 miljoonaa euroa ja valtio plussalle 90 miljoonaa. Muut kunnat hyötyisivät arviolta yli 20 miljoonaa euroa ja Guggenheim-säätiökin 38 miljoonaa.
Valtuusto sanoo viimeisen sanan
Itse Guggenheim-museon arkkitehtikilpailun voitti pariisilainen Moreau Kusunoki Architectes -toimiston suunnitelma Art in the City. Suunnitelmassa on toisiinsa yhdistettyjä paviljonkeja, katettu katu ja maamerkkinä näköalatorni. Mustanpuhuva pinta olisi hiiltynyttä puuta.
Noin kolmannes näyttelyistä olisi helsinkiläisen henkilökunnan suunnittelemia, kolmannes eri Guggenheim-museoissa kiertäviä ja viimeinen kolmannes yhteistyönäyttelyitä. Tunnetuin Guggenheim-museo maailmalla on New Yorkissa sijaitseva, eurooppalaisille tutuin on Bilbaon museo.
Mutta ei vielä suunnitella tulevia näyttelyitä, seuraavaksi Guggenheim-päätös viedään Helsingin kaupunginvaltuustoon. Läpimeno oli täpärällä jo kaupunginhallituksessa. Jos hankkeen puolesta äänestänyt vihreiden Sanna Vesikansa ei olisi päässyt kokoukseen, hänen varamiehensä olisi äänestänyt vastaan.
Guggenheim-museota vastaan äänestivät Vasemmistoliitto, demarit ja perussuomalaiset, puolesta Kokoomus, RKP ja Keskusta. Vihreiden ryhmä hajosi kaupunginhallituksessa. Ryhmien hajoamista on myös odotettavissa kun 85-jäseninen valtuusto päättää asiasta kokouksessaan 30.11.2016.
- Laskelmien lähteet Opetusministeriö, Guggenheim Helsingin tukisäätiö, Uusi Suomi sekä Vihreä lanka
Kommentoi Facebookissa