JALKAPALLO Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen historiallinen EM-kisapaikka tuli ennen kaikkea ryhmän yhtenäisyyden ja päävalmentaja Markku Kanervan osaamisen ansiosta. Suomi todellakin oli se kuuluisa joukkue isolla J:llä ja toteutti myös Juhani Tammisen suusta kuultua viisautta ”win the right games”.
Suomen alkulohko ei ollut kaikkein vaikein, mutta suosikkina kahden parhaan joukkoon Suomi ei karsintaan lähtenyt.
Italia oli tietysti ylivoimainen suosikki ja ”saapasmaa” olikin odotusten veroinen voitettuaan kaikki kymmenen otteluaan maalieron oltua hurja 37-4.
Ennakkoasetelmissa Bosnia-Hertsegovina ja Kreikka olivat suurimmat suosikit J-lohkon toiseen kisapaikkaan. Niillä oli käytettävissään parempaa pelaajamateriaalia kuin Suomella. Huuhkajien joukkueesta Bosnian tai Kreikan avauskokoonpanoon olisivat mahtuneet korkeintaan Teemu Pukki, Lukas Hradecky ja Glen Kamara.
Suomen onneksi Bosnia-Hertsegovina ja Kreikka olivat kriisissä. Kumpikin alisuoritti karsintojen aikana pahasti.
Kreikka hävisi kesäkuussa Armenialle kotonaan 2-3 ja vaihtoi valmentajaa. Kreikan uusi hollantilainen päävalmentaja John van’t Schip aloitti pestinsä syyskuun alussa Tampereella pelatusta Suomi-ottelusta.
Ennen Suomi-ottelua hän ehti vetää pelaajilleen parit harjoitukset. Kuherruskuukausi oli vasta alkanut ja on ymmärrettävää, että pakka on niin vähällä harjoittelulla vielä sekaisin.
Suomi voitti Kreikan kyseenalaisesta tuomiosta seuranneella Teemu Pukin viimeistelemällä rangaistuspotkulla 1-0. Muutamaa päivää myöhemmin Kreikka jäi kotikentällään Liechtensteinia vastaan 1-1 -tasapeliin, mikä varmisti kreikkalaisten karsiutumisen kisoista.
Van’t Schip sai lokakuussa Kreikan pelin toimimaan. Kreikka voitti Bosnia-Hertsegovinan 2-1 ja varmisti sillä voitolla käytännössä Suomen kisapaikan. Suomen onneksi van’t Schip tuli Kreikan valmentajaksi vasta loppukesällä.
Bosnia-Hertsegovinan kroatialainen päävalmentaja Robert Prosinecki edusti pelaajaurallaan 1990-luvulla muun muassa Real Madridia ja FC Barcelonaa. Hän on yksi entisen Jugoslavian alueen historian parhaista jalkapalloilijoista.
Pelaajana Prosinecki oli nero, mutta pelitaktikkona tai ihmisten johtajana hänen taitonsa eivät ole samaa luokkaa. Juuri Prosineckia voi pitää pitkälti syypäänä, ettei Bosnia-Hertsegovina yltänyt Suomen karsintalohkossa kahden parhaan joukkoon.
Kesäkuun alussa Suomi voitti Bosnia-Hertsegovinan Tampereella 2-0. Siinä ottelussa Huuhkaja-luotsi Markku Kanerva, entinen amatööripelaaja, vei entistä huippuammattilaista Prosineckia kuin pientä sikaa narussa.
Syyskuussa Bosnia-Hertsegovina hävisi Jerevanissa Armenialle 2-4. Ottelun jälkeen Prosinecki ilmoitti eroavansa, mutta Bosnia-Hertsegovinan jalkapalloliitto suostutteli hänet jatkamaan.
Lokakuussa bosnialaisten kotikentällä tehdaskaupunki Zenicassa Prosinecki onnistui Suomen jäädessä jyrän alle. Bosnia-Hertsegovina prässäsi riittävän korkealla, eikä Huuhkajien pelaajamateriaalilla siinä myllyssä pärjännyt. Bosnialaiset voittivat 4-1.
Muutamaa päivää myöhemmin Ateenassa Prosinecki oli taktisesti jälleen pihalla. Uudestisyntynyttä Kreikkaa vastaan lääkkeitä ei löytynyt ja 1-2 -tappio käytännössä varmisti bosnialaisten jäämisen lohkossa suomalaisten taakse.
Suomi juhlii EM-kisapaikkaa, mutta ensi kesänä kyyti voi olla kylmää. Huuhkajien lokakuun 1-4 -tappio Zenicassa ja marraskuun 1-2 -tappio Ateenassa osoittavat Suomen pelaajamateriaalin olevan yhä kapealla tasolla Euroopan keskikastiin verrattaessa.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Huuhkajat menetti hienon sauman Kreikassa – peli paljasti puutteita
Kommentoi Facebookissa