JALKAPALLO Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen vuosikymmenten kärsimysnäytelmä päättyi marraskuussa 2019, kun maajoukkue viimeinkin saavutti paikan EM-kisoihin. Sukupolvien unelmaksi nimetystä mahdottomasta tavoitteesta tuli viimein totta.
Sitten keväällä 2020 maailma joutui koronapandemian kouriin ja EM-kisoja siirrettiin vuodella. Moni ehti pelätä jo pahinta, mutta kisat kyllä pelataan ja Suomen maajoukkueen suurin hetki on totta ensi lauantaina, kun Suomi ja Tanska kohtaavat Kööpenhaminassa.
EM-kisoihin pääsee nykyään 24 joukkuetta. Sosiaalisessa mediassa on kommentoitu, että Suomi olisi päässyt kisoihin aiemminkin, jos joukkuemäärä olisi ollut 24 ennen vuotta 2016. Se ei ole totta.
Fakta on, ettei Suomi koskaan aiemmin selviytynyt EM-karsinnoissa 24 parhaan joukkoon sen jälkeen, kun Eurooppaan syntyi 1990-luvun alussa uusia valtioita kommunismin romahdettua. Suomi ei olisi myöskään selviytynyt mukaan EM-kisoihin ennen vuotta 1996, jos mukaan olisi hyväksytty 16 joukkuetta.
Suomi saavutti 2020 EM-kisoihin suoran paikan sijoittumalla lohkossaan toiseksi Italian jälkeen. Taakse jäivät kovat jalkapallomaat Bosnia-Hertsegovina sekä Kreikka, joten saavutusta voi pitää erinomaisena.
Kultaisen sukupolven aikana, kun tositoimissa olivat muun muassa Jari Litmanen ja Sami Hyypiä, ei Suomi kisoihin päässyt. Antti Muurinen oli väärä henkilö maajoukkueen valmentajaksi 2000-2005 ja Roy Hodgsonin komennossa karsinnoissa 2008 EM-kisoihin Suomi jäi inhorealistisella puolustusvoittoisella taktiikalla kisapaikasta yhden maalin päähän.
Markku Kanerva luotsasi kisoihin kansainvälisellä tasolla huonomman joukkueen, kuin Muurisella tai Hodgsonilla oli aikoinaan käytössään. Hodgsonin tavoin Kanerva oli realisti ja pystyi rakentamaan realistisen pelitavan, jolla Suomi kisoihin selviytyi. Toisin kuin Hodgsonilla, oli Kanervalla tuuriakin, kun Kreikka ja Bosnia-Hertsegovina töpeksivät Armeniaa ja Liechtensteinia vastaan.
Suomalaismedioissa EM-kisapaikkaa on hehkuteltu ylisanoin jo puolentoista vuoden ajan. Viime viikkoina monet EM-kisapaikkaan liittyvät hehkutusjutut ovat olleet suorastaan puuduttavaa lässytystä. Helsingin Sanomien kisaliitteessä Suomea verrattiin kliseisesti Islantiin ikään kuin Suomi olisi Islannin tavoin lopputurnauksessa menestynyt.
Inhorealistisemmat arviot Suomen tasosta ovat jääneet vähemmälle. Suomi pelasi ennen EM-kisoja kaksi heikkoa harjoitusottelua, joissa hävisi Ruotsille 0-2 ja Virolle 0-1. Käytössä ei ollut paras kokoonpano ja se näkyi kentällä.
Suomen joukkue on hyvin paljon muutaman yksilön varassa toisin kuin Islanti oli 2016 EM- tai 2018 MM-kisoissa. Alkulohkovastustajista Tanska ja Venäjä ovat Suomea selkeästi parempia joukkueita. Mestarisuosikkeihin lukeutuva Belgia on Suomea huomattavasti parempi joukkue.
Tanska-ottelu ensi lauantaina kerää tv-ruutujen ääreen Suomessa paljon sellaisia katsojia, jotka eivät jalkapalloa normaalisti seuraa. Mikäli Suomi häviää Tanskalle selvin lukemin, lässähtää Huuhkajien kesähuuma Suomessa alkuunsa.
Sanotaan, ettei Suomen joukkueella olisi EM-kisoissa harteillaan paineita, kun kukaan ei odota mitään. Se ei ole totta. Nyt Huuhkajat joutuu historiansa kovimpaan henkiseen testiin sitten syksyn 2019, kun Tanska-ottelulla voi olla Suomessa pari miljoonaa tv-katsojaa ja kansa janoaa menestystä, jota jalkapallon suosion nousu Suomessa edellyttää.
EM-lopputurnaus on myös kaikille Suomen pelaajille uusi kokemus. Vastustajajoukkueiden pelaajilla on kosolti arvokisakokemusta.
Lähes kaikissa EM-kisoihin osallistuvissa maissa media tuo esille maansa joukkueen menestysmahdollisuuksista kriittisiä puolia. Suomi on 2021 EM-kisojen alla siitä erilainen, että siellä media keskittyy ”me ollaan kisoissa” -hehkutuksiin ja joukkueen menestysmahdollisuuksien realistinen arviointi jää eri medioissa vähemmälle.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Huuhkajat hakee taistelutahtoa luovutetussa Karjalassa – Glen Kamaralta ilouutinen
Kommentoi Facebookissa