HUUMEET Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan huumeita kokeilleiden osuus on kasvanut Suomessa nopeasti sukupolvi sukupolvelta. Kun 1950-luvulla syntyneistä 8 prosenttia ilmoitti kokeilleensa joskus elämässään kannabista, niin 1960-luvulla syntyneistä kokeilleiden osuus oli 14, 1970-luvulla syntyneistä 26 ja 1980-luvulla syntyneistä 42 prosenttia. Kasvu on ollut kiihtyvää.
Nuorimmat 1990-luvulla syntyneistä olivat kyselyä tehtäessä vielä aktiivisessa kokeiluiässä eli 19–28-vuotiaita. Heillä kannabista kokeilleiden osuus todennäköisesti nousee vielä, kenties reippaastikin yli 40 prosentin. 2000-luvulla syntyneet ovat vasta tulossa kokeiluikään, mutta kokeilujen suunta on jo jyrkästi ylöspäin.
Vastaavasti 1980-luvulla syntyneellä Y-sukupolvella ja 1990-luvulla syntyneellä Z-sukupolvella amfetamiinin, ekstaasin, kokaiinin, LSD:n ja sienien käyttö on selvästi muita ikäryhmiä yleisempää. Tyypillistä Y- ja Z-sukupolville onkin, että heillä on kokemuksia selvästi useammasta aineesta kuin vanhemmilla sukupolvilla.
– Meillä on totuttu ajattelemaan, että huumeiden käyttö kasvaa ja vähenee aaltomaisina trendeinä. Mutta jos katsomme eri sukupolvien huumeiden käyttöä, ovat huumekokeilut lisääntyneet sukupolvesta toiseen portaittain ja jatkuvasti ylöspäin, kertoo THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen.
Salattuun verkkoon ja suojattuihin viestisovelluksiin perustuvien nettimarkkinoiden globaali kasvu muuttaa huumeiden tarjontaa, mutta vuonna 2018 niitä hyödynsivät lähinnä nuorimmat ikäryhmät. Z-sukupolven huumeita käyttäneistä joka kymmenes kertoi hankkineensa aineensa aina tai useimmiten darknetistä ja kolmasosa sanoi asioivansa siellä joskus. Koronapandemia on saattanut vahvistaa nettimarkkinoinnin osuutta, kun liikkuminen ja lähikontaktit ovat vähentyneet.
Y- ja Z-sukupolvien keskuudessa kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että kannabiksen kokeilu sisältää korkeintaan vähäisen riskin. Myönteisimmin kannabiksen säännölliseen käyttöön asennoitui Z-sukupolvi, jonka miehistä 40 prosenttia ja naisista liki 20 prosenttia arvioi käytön riskit vähäisiksi.
Suhtautuminen muiden huumausaineiden kokeiluun oli varovaisempaa, vaikka vastaajat näkivätkin eroja niiden välillä. Noin 30 prosenttia Y- ja Z-sukupolvien vastaajista piti ekstaasin kokeilua korkeintaan vähäisenä riskinä.
Murrosta on edesauttanut digitaalisen teknologian leviäminen, jonka myötä Y-sukupolvi on verkottunut osaksi kansainvälistä nuorisokulttuuria ja rakentanut suhteensa huumeisiin ennennäkemättömästä määrästä tietoa ja näkemyksiä.
– Alle 40-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa omista tai kaveripiirin huumekokeiluista on tullut jo aika normaali juttu, Hakkarainen sanoo.
Vaikka tutkimuksessa on käsitelty lähinnä huumeiden kokeilua, tiedetään muista tutkimuksista, että kun päihteiden käyttö lisääntyy, lisääntyvät yleensä myös päihteiden käytön haitat. Kaikki eivät jätä käyttöä kokeiluihin tai onnistu hallitsemaan sitä muilla tavoin.
– Erityisesti nuorimmat sukupolvet näyttävät aikaisempaa enemmän kokeilevan useampia eri huumausaineita ja käyttävän niitä yhdessä alkoholin ja lääkeaineiden kanssa, toteaa THL:n erikoistutkija Karoliina Karjalainen.
Tulokset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2018 tekemän Huumekyselyn aineiston analyysiin, jonka tulokset on julkaistu uudessa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä. THL:n Huumekyselyyn 2018 vastasi 3 229 iältään 15–69-vuotiasta suomalaista.
Lue myös: Huumausaineiden käyttö on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla – ”Nuorten kuolemat ovat lisääntyneet”
Kommentoi Facebookissa