Hyvä fyysinen kunto suojaa sydäntä – se on tärkeämpää kuin kehon rasvan määrä

Fyysisessä kuormituksessa hermosto kiihdyttää sydämen rytmiä ja mahdollistaa hapen ja energian saannin työtätekeville lihaksille.

Fyysisessä kuormituksessa hermosto kiihdyttää sydämen rytmiä ja mahdollistaa hapen ja energian saannin työtätekeville lihaksille. (Kuva Fotolia)

Elintapamuutoksissa tulisikin keskittyä ensisijaisesti fyysisen kunnon parantamiseen.

TERVEYS Arvostetussa Medicine & Science in Sports & Exercise -lehdessä julkaistu oululainen tutkimus osoittaa, että fyysinen kunto on tärkeämpi sydäntä suojaava tekijä kuin kehon rasvan määrä tai fyysinen arki-aktiivisuus.

Tulokset viittaavat siihen, että elintapamuutoksissa tulisi ensisijaisesti keskittyä fyysisen kunnon parantamiseen sydänterveyden edistämiseksi. Toki fyysistä kuntoa voidaan kohottaa lisäämällä arki-aktiivisuutta, jolla on myös fyysisestä kunnosta riippumattomia vaikutuksia sydänterveyteen.

Tutkimuksessa sydänterveys määritettiin sydämeen kohdistuvan autonomisen eli tahdosta riippumattoman säätelyn mittauksilla. Autonominen hermosto vastaa sydämen toiminnan säätelystä tilanteen edellyttämälle tasolle.

Levossa autonominen hermosto rauhoittaa sydämen toimintaa ja ylläpitää myös sydänlihaksen sähköistä tasapainoa ja suojaa vakavilta rytmihäiriöiltä. Fyysisessä kuormituksessa hermosto kiihdyttää sydämen rytmiä ja mahdollistaa hapen ja energian saannin työtätekeville lihaksille. Sen sijaan poikkeavan autonomisen hermoston toiminnan merkkejä ovat korkea leposyke, vähäinen sykevaihtelu sekä hidas sykkeen palautuminen fyysisestä kuormituksesta

Julkaisu pohjautuu laajaan Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimukseen, jossa 3 144 keski-ikäiselle henkilölle tehtiin sydämen autonomisen säätelyn tutkimus, kestävyyskuntotesti, fyysisen aktiivisuuden mittaus kahden viikon ajalta sekä kehonkoostumusmittaus.

Tutkimus toteutettiin Oulun yliopiston, ODL Liikuntaklinikan, Oulun yliopistollisen sairaalan, LIKES-tutkimuskeskuksen sekä Imperial College London -yliopiston yhteistyönä. Tutkimusta rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto, Suomen Akatemia, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sigrid Juselius -säätiö, Sydäntutkimussäätiö sekä EU Horizon 2020 -ohjelma.

Kommentoi Facebookissa