TULEVAISUUS Kansalaiset uskovat vain hyvätuloisten elinolojen kehittyvän parempaan suuntaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Kaksi kolmesta suomalaisista on tätä mieltä, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön laajasta tutkimuksesta.
Kolmen pärjäävän ryhmän kärjessä ovat kaupungissa asuvat. Noin 38 prosenttia uskoo kaupunkilaisten elinolojen parantuvan ja joka kolmas niiden säilyvän muuttumattomana, ja vain joka viides heikkenevän. Myös yrittäjillä on suunnilleen vastaavat lukemat, 41 prosenttia uskoo elinolojen paranevan, 27 prosenttia säilyvän muuttumattomana ja 21 prosenttia heikkenevän.
Viiden väestöryhmän elinolojen otaksutaan kulkevan vääjäämättömästi huonompaan suuntaan. Nämä ovat huonotuloiset, eläkeläiset ja ikääntyneet, maaseudulla asuvat, työttömät ja viljelijät. Lähes joka toinen arvioi myös opiskelijoiden olojen kurjistuvan entisestään.
Tuloksia voi tarkastella myös vastinpareittain. Maaseudulla asuvien elinolot huonontuvat, kaupungeissa taas olojen otaksutaan kohentuvan. Ikääntyneiden elinolot kurjistuvat, kun lasten ja nuorten olojen arvioidaan, jollei parantuvan, niin säilyvän ennallaan. Yrittäjillä uskotaan menevän tulevaisuudessa paremmin kuin palkansaajilla, ja työttömillä erityisen heikosti. Lapsiperheiden ja sinkkujen arvioidaan tulevaisuudessa pärjäävän suurin piirtein yhtä hyvin.
Oman itsensä osalta neljännes kansalaisista arvioi elinolojen muuttuvan parempaan suuntaan, kolmannes ei muuttuvan ja kolmannes heikkenevän. Nuoremmat ikäluokat ja opiskelijat odottavat keskimäärää useammin oman aseman kohentuvan tulevaisuudessa.
Ikääntymisen myötä arviot muuttuvat astetta pessimistisemmiksi. Joka toinen ikääntyneistä arvioi, että mitään muutosta ei enää tapahdu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Eläkeikää lähestyvistä eli 51–60-vuotiaista 43 prosenttia olettaa omien elinolojen huonontuvan lähitulevaisuudessa.
Asuinalue näyttäytyy arvioissa omien elinolojen muutoksesta. Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla keskimäärää useampi luottaa elinolojen kehittyvän myönteisempään suuntaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Myös koulutustausta on yhteydessä näkemyksiin. Heikosti koulutetuista keskimäärää useampi uskoo elinolojensa heikentyvän. Akateemisesti koulutetuista vain reilu viidennes on pessimistinen oman kohtalonsa suhteen.
Kokoomuksen, keskustan ja vihreiden kannattajien keskuudessa on keskimäärää enemmän optimistisia näkymiä. Vasemmistoliiton, perussuomalaisten ja SDP:n tukijoiden parissa keskimääräistä useampi on epäuskoinen oman tulevaisuutensa osalta.
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu internetpaneelissa toukokuussa 2018 ja haastatteluja tehtiin 6 193. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on noin yksi prosenttiyksikkö suuntaansa.
Lue myös: Joka kymmenes eläkeläinen kokee suuria toimeentulovaikeuksia – kuluja karsitaan jopa lääkkeistä
Kommentoi Facebookissa