Joka kymmenes eläkeläinen kokee suuria toimeentulovaikeuksia – kuluja karsitaan jopa lääkkeistä

Eläkeläiset kertovat karsineensa rahan puutteen vuoksi välttämättömistä menoista, kuten terveydenhoidosta, lääkkeistä tai ruoasta.

Eläkeläiset kertovat karsineensa rahan puutteen vuoksi välttämättömistä menoista, kuten terveydenhoidosta, lääkkeistä tai ruoasta. (Kuva Fotolia)

Tutkimuksesta ilmenee myös, että puolet eläkeläisistä on kohtalaisen tyytyväisiä toimeentuloonsa.

ELÄKELÄISET Lähes kymmenen prosenttia eläkeläisistä kokee vakavia toimeentulo-ongelmia, ilmenee Eläketurvakeskuksen tuoreesta kyselytutkimuksesta. Erityisesti pienituloiset, työkyvyttömät ja yksinasuvat eläkeläiset kokevat toimeentulovaikeuksia.

Nämä eläkeläiset kertovat karsineensa rahan puutteen vuoksi välttämättömistä menoista, kuten terveydenhoidosta, lääkkeistä tai ruoasta.

– Terveytensä heikoksi kokevilla on korkeammat terveysmenot, jolloin muihin menoihin jää vähemmän rahaa. Työkyvyttömyyseläkeläisten kokemukset toimeentulosta ovatkin selvästi muita eläkeläisiä heikompia, tutkija Liisa-Maria Palomäki kertoo.

Puolet eläkeläisistä kokee tavanomaisten menojen kattamisessa jonkin asteisia vaikeuksia. Kolmasosa kertoo, että heille ei jää rahaa välttämättömien menojen jälkeen.

– Eläkeläiset kertoivat avovastauksissaan arjen huolista. Moni sopeuttaa kulutustottumuksiaan vastaamaan käytettävissä olevia tuloja. Avovastauksissa eläkeläiset totesivat tyypillisesti, että ”ei ne suuret tulot, vaan pienet menot”, ekonomisti Kati Ahonen sanoo.

ETK:n kyselytutkimuksesta ilmenee myös, että puolet eläkeläisistä on kohtalaisen tyytyväisiä toimeentuloonsa. Kahdella kolmasosalla eläkeläisistä jää rahaa käyttöön välttämättömyysmenojen jälkeen. Noin 40 prosenttia eläkeläisistä kykenee säästämään tuloistaan. Lisäksi joka viides eläkeläinen ilmoittaa tukevansa läheisiään taloudellisesti.

– Toimeentulo on myös kokemusten valossa helpompaa keskimääräisillä tai korkeilla tuloilla, joskin osa hyvätuloisista koki vaikeuksia ja osa pienituloisista taas ei, Liisa-Maria Palomäki arvioi.

Yhdessä asuvien koettu toimeentulo oli yksinasuvia parempi. Hyvä terveys liittyy samoin myönteisiin toimeentulokokemuksiin.

ETK:n tutkijat pitävät tutkimustuloksia jossain määrin yllättävinä. Kokemukset toimeentulosta ja toimeentulon objektiiviset mittarit antavat osittain erilaisen kuvan eläkeläisten taloudellisesta hyvinvoinnista.

– Viime vuonna julkaisemamme tutkimuksen mukaan keskimääräinen toimeentulo on kehittynyt myönteisesti 20 viime vuoden aikana. Objektiivisten toimeentulomittareiden ja ihmisten kokemusten välisiä eroja ja syitä niiden taustalla on tutkittava lisää, Ahonen ja Palomäki toteavat.

ETK:n kyselytutkimuksen otos oli huomattavan suuri. Tutkimus perustuu syksyllä 2017 kerättyyn kyselyyn, joka lähetettiin 4 000 eläkkeensaajalle.  Vastaajat olivat 55–85-vuotiaita vanhuus-, työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläkeläisiä.

Kyselyn vastausprosentti oli poikkeuksellisen korkea, 73 prosenttia, eli lähes 3 000 vastasi kyselyyn.

Lue myös: Eläkeläinen käyttää sote-palveluja 6 500 eurolla vuodessa – asiakasmaksut rasittavat erityisesti pienituloisia

Pienituloiset eläkeläiset

Suomessa on noin 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa. Heistä pienituloisia on 174 000.

Pienituloisiksi lasketaan henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo on alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.

Pienituloisuuden määritelmä perustuu EU:n suositukseen. Myös Tilastokeskus käyttää samaa määritelmää pienituloisuuden ensisijaisena mittarina.

Vuonna 2016 pienituloisella yhden aikuisen kotitaloudella tulot olivat alle 1 200 €/kk.

Kommentoi Facebookissa