KORONAVIRUS Hallitus on sopinut mallista, jolla tuetaan ravintoloita työllistämisessä sekä hyvitetään kustannuksia, joita yritykset eivät ole voineet sopeuttaa kun niiden toimintaa on lakisääteisesti rajoitettu.
Ravintolat, kahvilat ja anniskelupaikat on pidettävä suljettuina asiakkailta koko maassa 4.4.–31.5.2020. Eduskunta edellytti rajoitukset hyväksyessään kohtuullisten kustannusten kompensointia ja toimia, joilla lievennetään rajoitusten vaikutuksia.
– Tavoitteenamme on kohtuullisesti hyvittää rajoitustoimia sekä kannustaa yrityksiä työllistämään. Tällä mallilla voimme tukea yritysten lisäksi sitä, että mahdollisimman moni koronavirusepidemian takia lomautettu tai irtisanottu voi palata töihin, työministeri Tuula Haatainen sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu malli koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä osasta: tuesta uudelleentyöllistämiseen ja hyvityksestä toiminnan rajoittamisesta. Tuen ja hyvityksen määrät ovat yrityskohtaisia, sillä ravitsemisliikkeiden koko ja liiketoiminnan laajuus alalla vaihtelevat paljon.
Uudelleentyöllistämisessä tuetaan yritysten kykyä työllistää työntekijöitä toiminnan käynnistyessä uudelleen. Tuen määrä on 1 000 euroa työntekijää kohden. Yrityksen saamat mahdolliset muut tuet voivat vaikuttaa lopulliseen tuen määrään ja tuki myönnetään hakemuksesta.
Toiminnan rajoittamisesta aiheutuvan hyvityksen määrään vaikuttaa se, kuinka paljon yrityksen myynti on huhtikuussa laskenut verrattuna tammi-helmikuun keskimääräiseen myyntiin. Kohtuullisena hyvityksenä pidetään 15 prosenttia ja hyvitys voi enimmillään olla 500 000 euroa. Yrityksille, joilla keskimyynti on yli miljoona euroa, hyvityksen määrä on miljoonan ylittävältä osalta 5 prosenttia.
Hyvityksen määrästä vähennetään mahdolliset ELY-keskukselta tai Business Finlandilta saadut koronaepidemiaan perustuvat tuet. Hyvitys suoritetaan yrityksille pääosin ilman hakemusta joukkomaksatuksena Verohallinnolta saatavien yrityskohtaisten arvonlisäverotietojen perusteella.
Uudelleentyöllistämisen tuen kustannusvaikutus on noin 40 miljoonaa euroa, jos 40 000 työntekijää työllistyy uudelleen. Toiminnan rajoituksista saatavan hyvityksen kustannusvaikutukseksi arvioidaan kokonaisuudessaan noin 83 miljoonaa euroa yhteensä kahdelta kuukaudelta.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry toteaa tuoreeltaan, että hallituksen esittämä korvaus ei ole riittävä yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi ja lisäksi korvausleikkuri on epäoikeudenmukainen. Ravitsemisliikkeiden myynti huhti-toukokuussa 2019 oli noin miljardi euroa. Hallituksen esittämä korvaus on vain 12 prosenttia siitä.
– 120 miljoonaa euroa ei ole kohtuullinen korvaus ravintoloille. Perusteluna määrän pienuudelle on esitetty sitä, että muutkin toimialat ovat kärsineet. Muiden suurten ja paljon työntekijöitä työllistävien toimialojen myynnin menetys ei yllä lähellekään matkailu- ja ravintola-alan toimialojen menetyksiä, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
Eduskunnan tulisi MaRan mukaan korottaa korvaus 350 miljoonan euron tasolle ja myös henkilöstöravintolat on luettava korvaukseen oikeutetuiksi.
Lapin mukaan olennaista tilanteessa on tukea ravintoloita ja niiden työntekijöitä niin, että ne selviytyvät kriisin akuutin vaiheen yli. Näin vältettäisiin konkurssit ja ravintolatyöntekijöiden massatyöttömyys. Ravitsemispalvelut työllistävät työvoimatutkimuksen mukaan välittömästi noin 81 000 henkeä ja lisäksi välillisesti noin 36 000 henkeä.
Ravintoloiden liian vähäinen korvaus ei ole MaRan mukaan valtion taloudenkaan kannalta järkevää. Ravintolatoimialan merkitys on huomattava paitsi työllistäjänä, myös verotulojen tuojana.
– Ravintolat maksavat arvonlisä-, alkoholijuoma- ja palkkaveroja vuodessa noin 1,5 miljardia euroa. Valtio ja kunnat menettävät pelkästään tänä vuonna satoja miljoonia euroja verotuloja kieltojen ja rajoitusten halvaannutettua ravintola-alan. Mitä nopeammin ala pääsee jaloilleen, sitä nopeammin se kykenee tuottamaan valtiolle ja kunnille verotuloja, Timo Lappi sanoo.
Kommentoi Facebookissa