Ihmiskaupan uhrien määrä kaksinkertaistui Suomessa – pakkotyötä, pakkoavioliittoja ja hyväksikäyttöä

Usein pakkoavioliittotapaukset paljastuvat viranomaisen puuttuessa lähisuhdeväkivaltaan.

Usein pakkoavioliittotapaukset paljastuvat viranomaisen puuttuessa lähisuhdeväkivaltaan. (Kuva Fotolia)

Valtaosa on joutunut ihmiskaupan uhriksi Suomen ulkopuolella, mutta on edelleen avun tarpeessa.

IHMISKAUPPA Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin vuonna 2019 ennätysmäärä uusia asiakkaita. Uudesta 229 asiakkaasta 70 henkilön on arvioitu joutuneen ihmiskauppaan liittyvän hyväksikäytön kohteeksi Suomessa. Tämä on huomattavasti enemmän kuin edellisvuosina.

Yleisimmin Suomessa hyväksikäytettyjen henkiöiden arvioitiin joutuneen pakkotyöhön. Pakkotyötä on tehty ravintola-alalla, siivousalalla sekä rakennustyömailla. Pakkotyön piirteitä on havaittu myös yksityisten perheiden kotiapulaisena pitämien henkilöiden olosuhteissa sekä maatiloilla tehtävässä työssä.

Pakkotyöhön Suomessa mahdollisesti joutuneita henkilöitä otettiin vuonna 2019 asiakkaaksi 33. Pakkotyön uhriksi on tunnistettu muita kuin Suomen kansalaisia, mutta työantajapuolella tavataan toisinaan myös suomalaisia.

Suomessa hyväksikäytetyistä henkilöistä 20 arvioidaan joutuneen pakkoavioliittoon liittyvän ihmiskaupan uhriksi. Luku sisältää tapaukset, joissa avioliitto on solmittu tai sen solmimista on vaadittu Suomessa sekä tapaukset, joissa liitto on alkanut ulkomailla ja jatkunut perheen saavuttua Suomeen.

Usein tapaukset paljastuvat viranomaisen puuttuessa lähisuhdeväkivaltaan. Poliisi, vastaanottokeskukset ja turvakodit ovatkin avainasemassa pakkoavioliiton uhrien tunnistamisessa.

Suomessa havaittiin myös kerjäämään pakottamista, rikolliseen toimintaan pakottamista sekä seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa. Tiedot käyvät ilmi Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tuoreesta tilannekatsauksesta.

Auttamisjärjestelmä on saanut kasvavassa määrin yhteydenottoja henkilöiltä, jotka arvelevat joutuneensa ihmiskaupan tai muunlaisen hyväksikäytön kohteeksi Suomessa. Yhteyttä ottaneelle voidaan tarjota myös ohjausta muiden palveluiden piiriin, jos hän ei ole joutunut juuri ihmiskaupan uhriksi tai ei kykene irtautumaan tilanteestaan.

Myös yhteydenotot huolestuneilta kansalaisilta ovat vuoden aikana selvästi lisääntyneet. Joku on saattanut huomata tutun lounasravintolan työntekijän olevan väsynyt ja jatkuvasti töissä. Seksinostajaa on jäänyt huolestuttamaan seksiä myyneen henkilön tilanne.

– Soittajan kanssa keskustellaan eri tavoista lähestyä tilannetta sekä siitä, voisiko asiasta tehdä ilmoituksen viranomaisille, esimerkiksi poliisiin tai aluehallintoviraston työsuojeluun. Usein ratkaisu löytyy keskustelemalla, kertoo ylitarkastaja Katri Lyijynen Migristä.

Auttamisjärjestelmän palveluiden piirissä oli 31.12.2019 yhteensä 676 henkilöä. Heistä 521 on otettu järjestelmään, koska he ovat voineet joutua ihmiskaupan uhriksi. Henkilöistä 48 on otettu asiakkaaksi alaikäisenä, tosin huomattavasti suurempi joukko on joutunut hyväksikäytetyksi ollessaan alaikäinen. Lisäksi palveluiden piirissä on 521 asiakkaan yhteensä 155 alaikäistä lasta.

Vuotta aikaisemmin palveluiden piirissä oli 455 henkilöä ja vastaavaan aikaan vuonna 2017 yhteensä 322. Kahdessa vuodessa asiakasmäärä on siis yli kaksinkertaistunut.

Valtaosa asiakkaista on joutunut ihmiskaupan uhriksi Suomen ulkopuolella, mutta on Suomessa edelleen auttamistoimien tarpeessa kokemansa, usein pitkäaikaisen hyväksikäytön vuoksi. Vuosittain ulkomailla hyväksikäytettyjen osuus kaikista asiakkaista on 60–70 prosenttia.

Yleisimmin ulkomailla hyväksikäytetty on joutunut seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhriksi. Suomessa tätä ihmiskaupan lajia tunnistetaan edelleen erittäin huonosti.

Lue myös: Ravintoloitsijaa epäillään ihmiskaupparikoksista – työntekijällä yksi vapaapäivä viidessä kuukaudessa

Mitä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä tekee?

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tehtävä on auttaa ihmiskaupan uhriksi joutuneita henkilöitä, heidän alaikäisiä lapsiaan sekä ihmiskaupparikoksen tutkinnassa avustavia henkilöitä. Se auttaa yhdenvertaisesti sekä suomalaisia että ulkomaalaisia ihmiskaupan uhreja.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on viranomainen, joka tarjoaa asiakkaalleen neuvontaa ja ohjausta, sosiaalipalveluita, terveydenhuoltopalveluita, vastaanottorahaa tai toimeentulotukea, turvallisen majoituksen sekä tulkki- ja käännöspalveluita.

Jos asiakas haluaa palata kotimaahansa, hän saa tukea vapaaehtoiseen kotiinpaluuseen.

Lisäksi asiakas saa lainmukaista oikeusapua sekä oikeudellista neuvontaa.

Auttamisjärjestelmä toimii Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä ja sillä on Suomessa kolme toimipistettä (Lappeenranta, Helsinki ja Oulu).

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on toiminut vuodesta 2006. Se on osa Maahanmuuttovirastoa ja toimii sisäministeriön alaisuudessa.

Auttamisjärjestelmä ylläpitää valtakunnallista ihmiskauppa.fi -sivustoa sekä 24/7 päivystävää infopuhelinta numerossa 0295 463 177.

Auttamisjärjestelmään pyydetään viittaamaan nimellä Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä.

Lisätietoa toiminnasta www.ihmiskauppa.fi

Kommentoi Facebookissa