YHDISTETTY Yhdistetyn maailmancupin kausi päättyi lauantaina Holmenkollenin tyhjällä hiihtostadionilla. Kauden päätös oli varsin lässähtävä, kun Holmenkollenin stadionille yleisöä ei päästetty koronavirusepidemian takia ja kauden päätöskisat Saksan Schonachissa jouduttiin lumipulan takia perumaan.
Suomalaisittain kausi päättyi kuitenkin iloisissa tunnelmissa Ilkka Herolan sijoituttua Holmenkollenilla kolmanneksi. Herola oli maailmancupin paras hiihtäjä, mutta maailmancupin loppupisteissä hän oli vasta kahdeksas. Moni kisa meni Herolalta piloille heikon mäkiosuuden takia.
– Hieno kausi, tosi tasaista suorittamista. Jokaiseen viikonloppuun lähtiessä ollut semmoinen olo, että tulosta voi tehdä. Tulosta olisi voinut toki tehdä enemmänkin, aina ei kisahypyt onnistuneet, Herola sanoi Hiihtoliiton tiedotteessa.
Yhdistetyn maajoukkueen mäkivalmennus ei ollut tälläkään kaudella riittävällä tasolla. Muutoksia tehtiin kesken kauden ja loppukaudesta Herolalla kulki jo paremmin.
– Kauden lopuksi Ilkka oli varmasti parhaassa kunnossa, mitä ikinä. Erityisesti hyppäämisessä Seefeldin jälkeen, hyppäämisen taso oli hyvin lähellä sitä, mitä syksyllä nähtiin. Oli hienoa nähdä, että hän pystyi hyvät harjoitushypyt siirtämään kilpailukauden loppuun, arvioi yhdistetyn maajoukkueen päävalmentaja Petter Kukkonen.
Eero Hirvonen oli päätöskilpailun 37:s, Leevi Mutru 38:s ja Arttu Mäkiaho 41:s. Herola olikin Suomen tämän kauden ainoa maailman kärkeä haastanut yhdistetyn kilpailija. Maailmancupin pisteissä Hirvonen oli vasta 36:s, Mutru 44:s ja Wille Karhumaa 46:s.
– Oman joukkueen sisällä hyvin hankala kausi. Yksi urheilija on menestynyt tosi hyvin, muilla on ollut vaikeuksia. Nyt on kuitenkin reagoitu siihen, ja olemme valmiita uusimaan mäkihyppyvalmennusta kovalla kädellä, summasi Kukkonen kautta.
Kaksi vuotta sitten Pyeongchangin olympialaisissa Hirvonen oli molemmissa henkilökohtaisissa kisoissa kuudes. Loukkaantumiset ovat sen jälkeen vieneet häneltä parasta terää. Varsinkin heikot mäkiosuudet ovat näkyneet tulostason putoamisessa.
Hirvonen on kuitenkin vasta 24-vuotias, vuotta Herolaa nuorempi. Molemmilla on yhä potentiaalia arvokisamitaleille.
Jos yhdistetyn maajoukkueessa mäkiasiat saadaan paremmalle tolalle, ei ole mitään syytä epäillä, etteikö ainakin Herola voisi taistella mitaleista Oberstdorfin 2021 MM-kisoissa sekä Pekingin 2022 olympialaisissa. Hänellä on edellytyksiä vaikka olympiavoittajaksi.
Yhdistetyssä kaksi maata hallitsi tällä kaudella maailmancupin kärkeä. Norja vei cupin pisteissä kaksoisvoiton Jarl Magnus Riiberin oltua ykkönen ja Jörgen Graabakin kakkonen. Saksan Vinzenz Geiger oli kolmas.
Kymmenen joukossa oli neljä norjalaista ja neljä saksalaista. Herolan lisäksi top kymppiin mahtui Norjan ja Saksan ulkopuolelta Japanin Akito Watabe.
Yhdistetty ei ole massojen laji ja ilmaston lämpeneminen estää osaltaan lajin kansainvälisen suosion kasvua. Suomalaisilla olisi kohtuullisia mahdollisuuksia pärjätä lajissa tulevaisuudessakin, vaikka resursseja ei edes kasvatettaisi. Suurimmat ongelmat tällä hetkellä ovat puutteellisessa mäkivalmennuksessa ja tiettävästi suomalaisten mäkien standardien puutteissa lajin huippumaiden mäkiin verrattuna.
Myös naiset kilpailevat nykyään yhdistetyssä. Naisten maailmancupin voiton vei Venäjän Stefanija Nadimova. Suomalaisia ei pisteillä nähty.
Suomella on mäkihypyssä ja yhdistetyssä huikeat perinteet. Naisten mäkihypyssä ja yhdistetyssä Suomi on kuitenkin kehitysmaa. Juniorityön potentiaali jätettiin 2000-luvulla ja 2010-luvulla käyttämättä.
Parikymmentä vuotta sitten miesten yhdistetyn ja mäkihypyn lihavina suomalaisvuosina harva Suomessa edes tajusi, että tasa-arvon kehitys johtaisi maailmalla myös naisten mäkihypyn ja yhdistetyn kansainväliseen kilpailutoimintaan.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Koronavirus pelottaa – Naisten jääkiekon MM-kisat peruttiin
Kommentoi Facebookissa