ILMANLAATU Ilmatieteen laitoksen tutkija Katriina Kyllönen selvitti väitöstyössään ilmakehän raskasmetallipitoisuuksien ja -laskeuman muutoksia sekä näiden lähteitä viime vuosikymmeninä. Työssä kehitettiin myös raskasmetallien mittausmenetelmiä.
Väitöksessä tutkittiin raskasmetallien ilmapitoisuuksia ja laskeumaa Suomessa useilla tausta-asemilla kaukana päästölähteistä. Tutkimuksen kohteena olevien raskasmetallien, kuten elohopean, kadmiumin ja lyijyn, tiedetään olevan myrkyllisiä ihmiselle, kun taas näiden laskeuma aiheuttaa haittaa ekosysteemeille.
Väitöstyössä havaittiin, että useimpien raskasmetallien ilmapitoisuudet ja laskeuma olivat pohjoisessa matalampia kuin etelässä johtuen eroista paikallisissa päästöissä sekä pidemmästä etäisyydestä Euroopan suuriin päästöalueisiin.
– Lapissa mitatut ilman raskasmetallipitoisuudet ovat erittäin alhaisia jopa globaalissa mittakaavassa, Katriina Kyllönen sanoo.
Pohjoisen pitkä lumikausi estää myös maaperän pölyämistä, jolloin luonnollisista lähteistä peräisin olevia metalleja on vähemmän ilmassa.
Osana väitöstyötä tehtiin elohopeamittauksia tausta-alueiden lisäksi useissa kaupungeissa sekä teollisuusympäristöissä. Selvästi kohonneita elohopeapitoisuuksia havaittiin muutamilla paikkakunnilla, joissa toimi kemianteollisuutta, sekä jätelaitoksen läheisyydessä.
Vaikka elohopean päästöt ovat vähentyneet Suomessa ja Euroopassa, tämä ei ole heijastunut ilmapitoisuuksiin, vaan kaasumaisen elohopean pitoisuudet ovat pysyneet jokseenkin samalla tasolla.
– Hyvä uutinen sen sijaan on, että tilastollisesti merkitsevää ilmapitoisuuden nousua ei havaittu millään tutkituista metalleista Pallaksen tausta-asemalla, ja useiden alkuaineiden pitoisuudet sekä laskeuma ovat laskeneet merkittävästi eri puolilla Suomea, Kyllönen kertoo.
Esimerkiksi lyijylaskeuma on vähentynyt Suomen kaikilla tausta-asemilla 55–81 prosenttia 1990-luvun lopun jälkeen, kun taas ympäristölainsäädännössä säänneltyjen alkuaineiden arseenin, kadmiumin, nikkelin ja lyijyn pitoisuus hengitettävissä hiukkasissa on vähentynyt Pallaksen mittausasemalla 54–64 prosenttia samalla ajanjaksolla.
Pallaksen mittausasemalla havaittiin, että raskasmetallien päästöt Suomen rajojen ulkopuolella vaikuttavat niiden ilmapitoisuuksiin. Merkittävimmiksi ihmisperäisiksi päästölähteiksi määritettiin polttoprosessit, teollisuus sekä Kuolan niemimaan metallisulatot, joiden vaikutukset kantautuvat kaukokulkeuman myötä Lappiin asti. Luonnolliseksi lähteeksi havaittiin maaperästä pölyäminen, joskin ihmisperäinen laskeuma vaikuttaa tähänkin lähteeseen.
Elohopean luonnollisia lähteitä tutkittiin tarkemmin työssä kehitetyllä vuomittausmenetelmällä Lammin tausta-asemalla. Tutkimuksessa havaittiin, että elohopeaa haihtui enemmän metsämaasta kuin suolta, ja metsämaasta haihtunut elohopean määrä vastasi maahan laskeuman mukana kertynyttä määrää. Tämä osoitti, että kertaalleen maahan laskeutunut elohopea jatkaa kiertokulkuaan niin ekosysteemissä kuin ilmakehässä.
Katriina Kyllönen väittelee 30.10.2020 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Fluxes, trends and source characterisation of atmospheric trace elements.
Lue myös: Suomen ilmanlaatu on parantunut viimeisten 25 vuoden aikana – katupöly on edelleen sitkeä haitta
Kommentoi Facebookissa