Infrapunakuvaukset paljastivat – muikkujen esileikki tapahtuu pimeässä

Muikun, sisävesiemme tärkeimmän kaupallisen kalastuksen kohteen, lisääntymisbiologia on ollut pitkään kirjaimellisesti hämärän peitossa.

Muikun, sisävesiemme tärkeimmän kaupallisen kalastuksen kohteen, lisääntymisbiologia on ollut pitkään kirjaimellisesti hämärän peitossa. (Kuva Fotolia)

Muikku kutee syyspimeällä ja tutkijoiden mukaan yksi kala voi paritella sata kertaa.

LUONTO Vaikka maailman mitassa Suomessa on kalalajeja hyvin niukasti, tunnetaan monen meille tutun lajin elintapoja vielä yllättävänkin huonosti. Esimerkiksi muikun, sisävesiemme tärkeimmän kaupallisen kalastuksen kohteen, lisääntymisbiologia on ollut pitkään kirjaimellisesti hämärän peitossa.

Uusimmat tutkimukset vahvistavatkin aiemman käsityksen, että muikun loppusyksyn kutu tapahtuu pimeässä. Jyväskylän yliopiston tutkijat Juha Karjalainen ja Timo Marjomäki onnistuivat Konneveden tutkimusaseman koe-oloissa ensimmäistä kertaa kuvaamaan muikun lisääntymisrituaalit yksityiskohtaisesti.

Lokakuun lopulla yön pimeydessä infrapunavalaistuksessa tehdyt kuvaukset paljastivat, että toisin kuin aiemmin ounasteltiin, muikun kutu on parikutu, jossa naaras- ja koirasmuikku pohjan läheisyydessä parvessa tehtyjen esileikkien jälkeen pyrähtävät kylki kyljessä ylöspäin kohti pintaa. Vauhdikkaan kutunousun päätteeksi naaras laskee munaryppään, jonka koiraan maiti hedelmöittää.

Yllätys tutkijoille oli myös se, että naaras laskee yhden kutunousun aikana kerralla vain parikymmentä mätimunaa ja parittelukertoja yhdellä kalalla voi siten olla satakunta 1–2 viikkoa kestävän intensiivisen kutujakson aikana. Keskimäärin yhden Konnevedestä pyydetyn muikkunaaraan mahassa valmistuu kesän aikana lähes 2 000 mätimunaa suvunjatkamista varten.

Muikun kutuun liittyvät tutkimustulokset on julkaistu toukokuussa kansainvälisessä Ecology of Freshwater Fish -julkaisusarjassa.

Kommentoi Facebookissa