JÄÄKÄRIMUSEO Suomen ainoa jääkäriliikkeeseen keskittyvä jääkärimuseo perustettiin vuonna 1995. Vuonna 2017 peruskorjatun museon kotipaikka on Kauhavan Kortesjärvellä.
Museointendentti Hanna Rieckin mukaan museo ja sen uusitut perusnäyttelyt kertovat lähes kahdestatuhannesta nuoresta miehestä, jotka vuosina 1915–1918 olivat Saksassa oppimassa sotataitoja ja joiden päämääränä oli itsenäinen isänmaa.
– Näyttely on kattava läpileikkaus henkilöhistoriaa, kuten valokuvia, päiväkirjoja, kortteja ja kirjeitä. Ja huomioitavaa on, että iso osa museon materiaalista on lähtöisin jääkäreiltä itseltään, Hanna Rieck taustoittaa.
Alkuperäisen esineistön lisäksi museossa voi tutustua jääkäreitä käsitteleviin elokuvadokumentteihin, musiikkiin ja laulunäytelmiin.
– Av-tekniikka mahdollistaa muun muassa 1970-luvulla nauhoitettujen jääkärihaastattelujen kuuntelemisen. Museossa voi tutustua myös jääkäreiden ja heitä tukeneiden aktivistien ajatuksiin ja kohtaloihin, Rieck jatkaa.
Taustalla sorto- ja venäläistoimet
Museointendentti Hanna Rieck on perehtynyt tarkoin Suomen jääkäriliikkeen syntyyn ja sen eri vaiheisiin. Hänen mukaansa kaikki sai alkunsa vuonna 1914, jolloin emämaa Venäjän osallistuminen maailmansotaan huolestutti erityisesti suomalaisia nuoria miehiä.
– He pelkäsivät joutuvansa sotaan tsaarin armeijan riveissä. Niinpä erityisesti ylioppilaspiireissä ryhdyttiin tositoimiin. He halusivat Venäjästä irti ja päättivät hankkia tavalla tai toisella sotilaskoulutuksen. Ja koska sotilaskoulutusta ei voinut Suomessa saada, eivätkä sitä suostuneet antamaan myöskään Tanska ja Ruotsi, ylioppilaat kääntyvät saksalaisten puoleen.
Rieckin mukaan maailmasotaa käyvällä Saksalla oli suostumuksensa taustalla kuitenkin omat intressit.
– Ehtona oli, että koulutukseen tulevat parisataa nuorukaista ovat sivistyneitä, lähtöisin hyvistä perheistä, saksan kielen taitoisia ja muutenkin luotettavia.
Ensimmäiset suomalaiset lähtivät vuonna 1915 Lockstedtiin partiolaiskurssiksi naamioituun Pfadfinder-koulutukseen.
”He kaikki olivat nuoria poikia”
Iso osa koulutukseen tulijoista oli ruotsinkielisiä uusmaalaisia, mutta tiedon levittyä maakuntiin, valintakriteerit väljenivät ja seuraavaan koulutukseen värvättiinkin jo noin 1 600 miehen vahvuinen ryhmä.
– Tämä kattoikin sitten jo kaikki yhteiskuntaluokat työläisistä maanviljelijöihin. Tässä ryhmässä oli paljon myös eteläpohjalaisia, erityisesti Kauhavan alueen nuorukaisia. Heille jääkärikoulutus merkitsi vastarinnan vahvistamisen ohella seikkailua, mutta samalla myös mahdollisuutta tienata rahaa. Tuohon aikaan työtä oli vähän ja leipä kapea, joten jääkärikoulutus antoi myös pärjäämisen mahdollisuuden.
Hanna Rieckin mukaan sotilaskoulutukseen lähti Suomesta noin 1 900 miestä.
– He kaikki olivat nuoria poikia, keski-iältään noin 23-vuotiaita. Kolmen vuoden koulutuksen jälkeen valtaosa palasi takaisin Suomen Vaasaan. Sisällissodan aikana vajaat 1 300 taisteli valkoisten puolella ja valtaosa puolusti maata myös talvi- ja jatkosodassa.
Museointendentti Rieck sanoo jääkäreille olevan moniulotteinen historia, joten jääkärimuseon tavoitteena on tarjota tutkimusta ja tutkimuksellista tietoa niin vanhemmille kuin nuoremmille sukupolville.
– Ilokseni olen huomannut, että jääkäreiden tarina ja taustat kiinnostavat yhä enemmän nuorisoa, mutta myös meitä naisia. Tämä osoittaa sen, että historia elää, kun sen annetaan elää.
Kommentoi Facebookissa