Suojeluskunta- ja lottamuseota uhkasi jopa lakkauttaminen – perustettu tukiyhdistys turvasi tulevaisuuden

Suojeluskunta- ja lottamuseo on jo sinänsä nähtävyys, sillä rakennukset ovat Alvar Aallon käsialaa.

Suojeluskunta- ja lottamuseo on jo sinänsä nähtävyys, sillä rakennukset ovat Alvar Aallon käsialaa. (Kuva Anne Anttila)

Museon päärakennus on Alvar Aallon esifunktionalistisen klassismin kauden päätyö.

MATKAILU Seinäjoella sijaitseva Suojeluskunta- ja lottamuseo toimii maineikkaan Alvar Aallon suunnittelemassa Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin talossa. Talolla on hyvin huomion arvoinen historia, sillä suojeluskuntapiirin talo piharakennuksineen rakennettiin vuosina 1924-1926 suojeluskuntalaisten talkootyönä.

Päärakennus edustaa parhaimmillaan pohjalaista rakennusperinnettä ja samalla se on myös Alvar Aallon esifunktionalistisen klassismin kauden päätyö. Suojeluskuntatalossa on edelleen nähtävissä alkuperäisiä materiaali- ja maalipintoja vuodelta 1925. Talo sai vuonna 2002 myös suojelupäätöksen.

Rakennuksen valmistuttua vuonna 1926, tiloissa toimivat Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin sekä Lotta Svärd -järjestön toimistot. Lisäksi suojeluskuntapiirin päällikkö, jääkärieversti Matti Laurila perheineen asui pitkään talon ylimmässä kerroksessa.

Talon toiminta muuttui merkittävästi vuoden 1944 marraskuussa, jolloin suojeluskunnat ja lottajärjestö lakkautettiin. Moskovan välirauhasopimuksen nojalla tehdyn päätöksen mukaan Seinäjoen piiritalokin siirtyi muuhun käyttöön.

Matti Laurilan ja Artturi Leinosen vahanuket pitävät palaveria Laurilan kotitoimistossa museon yläkerrassa.
Matti Laurilan ja Artturi Leinosen vahanuket pitävät palaveria Laurilan kotitoimistossa museon yläkerrassa. (Kuva Suojeluskunta- ja lottamuseo)

Pysyviä ja vaihtuvia näyttelyitä

Vuosikymmenten aikana talossa on toiminut muun muassa Seinäjoen kaupungin matkailutoimi sekä kesäyliopisto. Vuoden 1988 heinäkuussa Suojeluskuntalainen-patsaan paljastuksen yhteydessä Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo avasi muutaman huoneen Laurilan kodista yleisölle. Museona talo on toiminut vuoden 1990 syksystä lähtien.

Nykyään päärakennuksessa sijaitsevat muun muassa Suojeluskunta- ja lottamuseon näyttelytilat sekä museokauppa. Museonhoitaja Leena Ohraniemen mukaan museossa voi tutustua vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön

– Opastetuilla kierroksilla esittelemme taloa ja kerromme tarkemmin muun muassa suojeluskunnan synnystä, sen tarkoituksesta ja toiminnasta. Lyhyt osuus on myös jääkäriliikkeestä.

Päärakennuksen alasalissa sijaitsee Veteraanien perintö -näyttely, jossa 11 eri järjestöä esittelee toimintaansa. Näyttelyitä on myös pihasalissa. Pysyvien näyttelyiden lisäksi tarjolla on myös vaihtuvia näyttelyitä.

– Museossa on esillä ensi vuoden tammikuun loppuun saakka Kotirintamalla-näyttely. Tässä luomme katsauksen siihen, miten naiset, lapset ja ikäihmiset selvisivät arjestaan sotavuosina, Ohraniemi kertoo.

Piharakennuksessa sijaitsee myös sisällissodan ajasta kertova näyttely Mannerheimin päämaja Seinäjoella 1918.

Museossa on esillä ensi vuoden tammikuun loppuun saakka Kotirintamalla-näyttely.
Museossa on esillä ensi vuoden tammikuun loppuun saakka Kotirintamalla-näyttely. (Kuva Suojeluskunta- ja lottamuseo)

Vastarintaa sota-ajan hengessä

Suojeluskunta- ja lottamuseon toiminta etenee nyt myös muutoin suotuisten tuulien alla. Vielä seitsemän vuotta sitten tilanne oli toinen, kun Seinäjoen kaupunki esitti koko museon lakkauttamista.

Taustalla oli kaupungin esittämä säästötavoite, jota perusteltiin museon heikolla kannattavuudella sekä kovilla kustannuksilla. Kaupungin esitys sai kuitenkin valtaisan vastareaktion ja lakkauttamista vastustettiin läpi Suomen.

Museon pelastamiseksi perustettiin vuoden 2014 maaliskuussa eri toimijoista koostuva tukiyhdistys, jonka perimmäinen tarkoitus oli turvata museon toiminta ja sen tulevaisuus. Vahvan tukiyhdistyksen ansiosta museo saatiin pelastettua ja toiminta jatkumaan.

Lue myös: Louhisaaren kartanolinna avautuu – näin ylellisesti elivät Flemingit ja Mannerheimit

Kommentoi Facebookissa