Jääkiekkoilija ei ole kelvannut Vuoden urheilijaksi

Valtteri Filppula on voittanut Stanley Cupin, olympiakultaa sekä MM-kultaa. (Kuva Jääkiekkoliitto)

Jääkiekon suomalaiset supertähdet eivät ole menestyneet Vuoden urheilija -äänestyksissä. Lähimpänä valintaa ollut Jari Kurri hävisi 1990 Päivi Alafrantille.

JÄÄKIEKKO Suomen vuoden 2023 paras urheilija valitaan torstaina Urheilugaalassa. Urheilutoimittajain liiton jäsenet ovat äänestäneet parhaasta urheilijasta.

Jääkiekko on 1990-luvulta lähtien ollut Suomen seuratuin urheilulaji. Laji nauttii Suomessa valtavaa arvostusta myös median keskuudessa.

Silti jääkiekkoilijaa ei koskaan ole valittu Suomessa vuoden urheilijaksi. Tuskin valinta kohdistuu jääkiekkoilijaan tämänkertaisessakaan äänestyksessä.

Joukkuelajien sorsimisen piikkiin tätä ei voi laittaa. Jalkapalloilijoista vuoden urheilijaksi on valittu Jari Litmanen 1995, Sami Hyypiä 2001, Teemu Pukki 2019 ja Lukas Hradecky 2020.

Jari Kurri voitti 1990 viidennen NHL:n Stanley Cupinsa, mutta vuoden urheilijaksi valittiin keihäänheittäjä Päivi Alafrantti. Valinta herätti tuolloin tyrmistystä ja hämmästyttää yhä.

Esa Tikkanen voitti viidennen Stanley Cupinsa 1994, mutta vuoden urheilija oli Suomessa uimari Jani Sievinen. Silloin kritiikkiä ei esiintynyt.

Kurri sijoittui äänestyksessä 1990 sentään toiseksi. Mutta erikoista oli, ettei Tikkanen päässyt urheilutoimittajien äänestyksessä 1994 edes kymmenen parhaan joukkoon, eikä hänen valinnastaan vuoden urheilijaksi käyty edes keskustelua.

Jere Lehtinen, maailmanmestari vuodelta 1995, voitti Stanley Cupin 1999. Vuoden urheilija -äänestyksessä Lehtinen ei mahtunut kymmenen parhaan joukkoon. Teemu Selänne oli äänestyksessä kuudes.

Lehtisen edelle 1999 äänestyksessä sijoittuivat muun muassa aerobic-kilpailija Tuuli Matinsalo ja suunnistaja Kirsi Boström. Tätä ei kyseenalaistettu.

Selänne nosteli vuosikausia himoitsemaansa Stanley Cup -pokaalia viimein 2007. Vuoden urheilija -äänestyksessä Selänne sijoittui tuolloin viidenneksi. F1-maailmanmestari Kimi Räikkönenkin oli äänestyksessä vasta kolmas Tero Pitkämäen ja Virpi Kuitusen jälkeen.

Pitkämäen valinta herätti suuttumusta. Ulkomaillakin naureskeltiin avoimesti, kun keihäänheittäjä päihitti F1-mestarin.

Kuitunen oli 2001 kärähtänyt dopingista. Silti hän voitti äänestyksessä Räikkösen ja Selänteen. Urheilutoimittajien suhtautuminen doping-asioihin herätti ymmärrettävästi kysymyksiä.

Suomi voitti ensimmäisen jääkiekon MM-kultansa 1995. Jääkiekkomaajoukkue oli äänestyksessä silloin viides ja Saku Koivu seitsemäs.

Toisen MM-kultansa Suomi voitti 2011. Jääkiekkomaajoukkue oli äänestyksessä tuolloin kolmas ja Mikael Granlund viides.

Kolmannen MM-kultansa Suomi voitti 2019. Kultasankari Marko Anttila sijoittui vuoden urheilija -äänestyksessä tuolloin viidenneksi. Jääkiekkomaajoukkuetta ei enää voinut äänestää Vuoden urheilijaksi, vaan vuoden joukkueeksi.

Vuonna 2022 Suomi voitti jääkiekossa sekä olympiakultaa että MM-kultaa. Molemmissa joukkueissa pelannut vuoden 2008 Stanley Cup -voittaja Valtteri Filppula oli vuoden urheilija 2022 -äänestyksen kahdeksas. Edellä seitsemäntenä oli tuore Stanley Cup -voittaja Mikko Rantanen.

Teksti Otto Palojärvi

Lue myös: Keke Rosberg ei kelpaa Suomen urheilun Hall of Fameen?

Kommentoi Facebookissa