JALKAPALLO Itsenäisessä Suomessa, syntynyt 1917, on ensi kertaa päästy juhlimaan miesten jalkapallon arvokisapaikkaa. Huuhkajien kisapaikkaa ylistetään vuoden suurimmaksi urheiluteoksi jääkiekon MM-kullasta huolimatta.
Ensi vuonna Kööpenhaminaan ja Pietariin on suuntaamassa kaikki pelit mukaan lukien jopa yli 30 000 suomalaisturistia. Kaikki eivät saa ottelulippua, mutta jo kisakaupungissa on mukava olla tunnelmassa mukana. Jalkapallo on maailman suosituin urheilulaji ja lajin EM-turnaus on maailman kolmanneksi seuratuin urheilutapahtuma jalkapallon MM-kisojen ja kesäolympialaisten jälkeen.
Itsenäisessä Suomessa urheilu on näytellyt vahvaa profiilia. Kansankunta loi sotien välisenä aikana profiiliaan pitkänmatkanjuoksun avulla. Sittemmin hiihto ja mäkihyppy nousivat vahvoiksi lajeiksi yleisurheilun rinnalle.
Joukkuelajit tekivät harrastajamäärissä vallankumouksensa, kun kansa 1960-luvulta lähtien muutti kaupunkeihin. Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat olivat parhaassa lapsentekoiässä 1965-1984. He kansoittivat lähiöt, joihin rakennettiin jääkiekkokaukaloita ja jalkapallokenttiä.
Ei ole sattumaa, että 1965-1984 välillä syntyneet pelaajat muodostivat suomalaisen jääkiekkoilun kultaisen sukupolven. Ensimmäisen sukupolven, joka pelasi maailman huipulla. Moni sen sukupolven suomalainen jääkiekkotähti sai oppinsa betonilähiöiden pihapeleissä.
Myös jalkapalloa pelattiin lähiöissä paljon. Suomi ei jalkapallossa kuitenkaan menestynyt.
Jari Litmasen huippuvuodet 1990-luvulla olivat suomalaiselle jalkapallolle käänteentekevä hetki. Moni muukin suomalaisjalkapalloilija pääsi eurooppalaisiin huippuseuroihin. Ymmärrettiin, että suomalaispelaajallakin oli mahdollisuuksia päästä maailman huipputasolle.
Tosin maajoukkue ei väärien valmentajavalintojen ja lohkoarvontojen huonon arpaonnen takia päässyt arvokisoihin, mikä esti jalkapallon nousun Suomen ykköslajiksi. Jääkiekossa Suomi menestyi vuodesta toiseen ja jääkiekko säilytti asemansa ykköslajina.
Vuosi 2020 voi olla käänteentekevä hetki. Jääkiekon MM-kisat eivät olekaan Suomen urheilun vuoden ykköstapahtuma. Huuhkajien pelit EM-jalkapallossa Kööpenhaminassa ja Pietarissa saattavat saada osakseen suuremman huomion.
Kesällä 2020 järjestetään myös kesäolympiakisat Tokiossa, mutta ne kiinnostavat vähemmän. Enää suomalaisilla ei ole Lasse Virenin tai Jani Sievisen kaltaisia supertähtiä. Suurin jännitys keskittyykin Tokiossa siihen, saavuttavat suomalaiset sieltä yhtään mitalia.
Jalkapallon EM-kisoissa Huuhkajien jatkopaikka on epätodennäköinen, mutta silti kisat saavat Suomessa osakseen valtavaa hehkutusta. Se kertoo osaltaan urheilukulttuurin muutoksesta. Onhan jalkapallo myös Suomen harrastetuin urheilulaji.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Teemu Pukki maalasi taas – seura vain kärvistelee peräpäässä
Kommentoi Facebookissa