Jalkapallohuuma harmittaa suomalaisia – ”Miksi maajoukkueen pääsyä EM-kisoihin juhlitaan?”

Suomalaiset juhlivat jalkapallon EM-kisapaikkaa.

Suomalaiset juhlivat jalkapallon EM-kisapaikkaa. (Kuva AOP)

Huuhkajien EM-kisapaikka ei miellytä kaikkia kansalaisia. Juhlintaa jopa halveksutaan.

JALKAPALLO Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen pääsy kesällä 2020 pelattavaan EM-lopputurnaukseen on kirvoittanut kansan syvissä riveissä negatiivisiakin tunteita. Netin kommenttipalstoilla ja sosiaalisessa mediassa on hämmästelty, miksi pääsyä EM-kisoihin ylipäätään juhlittiin.

Jari Tervon kisapaikkaa ylistänyt kolumni Helsingin Sanomien verkkosivuilla toi kolumnin kommenttipalstalle seuraavanlaisia mietteitä:

”Taidan olla ainoa tässä maassa, joka ei vielä toissapäivänä tiennyt, mikä Huuhkajat on. Luuli sen olevan joku paikallinen palloseura ja ihmetteli, miksi siitä niin suurta riemua pidetään. Tosin voi edelleen ihmetellä, miksi maajoukkueen pääsyä EM-jatkopeleihin, pidetään niin ihmeellisenä.”

”Voisi ihan luulla Suomen voittaneen jalkapallon MM-kisat, sellainen kiihko on päällä ollut viime päivät. Josko juhlittaisiin vasta sitten jos päästään vaikka mitaleille EM-kisoissa?”

Jos kisapaikkaan liittyvät negatiiviset nettikommentit kerättäisiin yhteen, saisi niistä satoja sivuja sisältävän kirjan. Huuhkajien kisapaikka näyttää tuottavan toisille suorastaan pahaa oloa.

Jokaisella on oikeus mielipiteeseen. Juhlintaa saa paheksua.

Silti on todettava, että kisapaikan juhlinnan hämmästely johtuu puutteellisesta kansainvälisen kulttuurin tuntemuksesta.

Jalkapallo on ylivoimaisesti maailman suosituin urheilulaji, jonka suosio vain jatkaa kasvamistaan. Maailmassa on noin 250 miljoonaa rekisteröityä jalkapallon harrastajaa.

Vielä 1980-luvulla jalkapallon suosio keskittyi vain Eurooppaan ja Latinalaiseen Amerikkaan sekä jossain määrin Lähi-Itään ja Afrikkaan. 1990-2000-luvuilla laji teki läpimurtonsa myös Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Kiinassa jalkapallosta on tullut jo suosituin joukkueurheilulaji ja Yhdysvalloissa MLS-jalkapalloliiga uhkaa ohittaa suosiossaan Suomessa suuresti palvotun NHL-jääkiekkoliigan.

Jalkapallon MM-turnaus on maailman seuratuin urheilutapahtuma. Jalkapallon EM-turnaus, jossa siis Suomikin on ensi vuonna mukana, on maailman kolmanneksi seuratuin urheilutapahtuma, vaikka kyse on ainoastaan Euroopan mestaruuskilpailuista. MM- ja EM-futiksen väliin suosiossa kiilaa vielä toistaiseksi kesäolympiakisat, joissa myöskin pelataan jalkapalloa.

Arvokisapaikan saavuttamiseen liittyvä juhlinta ei tietenkään koske pelkästään Suomea. Ruotsissa oli 2017 villit juhlat, kun maa päihitti MM-jatkokarsinnassa Italian. Ruotsi on voittanut MM-kisoissa hopeaa ja pronssia, mutta jo kisapaikan saavuttamista arvostetaan Ruotsissa suuresti ja juhlintaa riitti myös viime perjantaina, kun Ruotsin EM-kisapaikka varmistui.

Bosnia-Hertsegovina meni 2013 täysin sekaisin, kun maa selviytyi ensi kertaa jalkapallon MM-kisoihin. Albania puolestaan sekosi 2015 useammaksi päiväksi maan päästyä ensi kertaa EM-kisoihin. Perun pääkaupunki Lima oli 2017 suorastaan kaaoksessa, kun Peru saavutti paikan jalkapallon MM-kisoihin 36 vuoden tauon jälkeen.

MM- tai EM-kisojen aikaan juhlitaan villisti yksittäisiä voittojakin. Mexico Cityssa miljoonat ihmiset juhlivat 2018 läpi yön, kun Meksiko otti MM-kisojen avausottelussaan yllätysvoiton hallitsevasta maailmanmestarista Saksasta. Mitä tapahtuisikaan, jos Meksiko voittaisi maailmanmestaruuden?

Jääkiekon MM-kisoja pelattiin 2017 Saksassa Kölnissä. Vaikka Saksakin eteni niissä kisoissa puolivälieriin, jäivät jääkiekkofanit kaupungissa sivuosaan, kun paikallinen jalkapalloseura FC Köln pelasi kauden päätöspelejään Bundesliigassa. Ottelupäivänä tuhansia FC Kölnin faneja oli juhlimassa aamuvarhaisesta iltamyöhään.

Jalkapallossa on vuosien varrella tapahtunut ikäviä tragedioita. Liverpoolin kannattajien sikailu Euroopan Cupin finaalissa Brysselissä 1985 aiheutti yli 30 Juventuksen italialaiskannattajan kuoleman. Hillsboroughin stadionilla Englannin Sheffieldissä 1989 kuoli 96 ihmistä, kun Liverpoolin fanikatsomoon päästettiin liikaa väkeä.

El Salvador ja Honduras ajautuivat 1969 sotaan. Maiden välillä oli useita riitoja, mutta sota sai lähtölaukauksensa jalkapallon MM-karsintaotteluista, joihin liittyi väkivaltaisuuksia.

Huliganismi on yhä ongelmana jalkapallossa, mutta turvallisuus katsomoissa on 1980-luvun tragedioiden jälkeen parantunut roimasti. MM-kisoissa Venäjällä 2018 järjestyshäiriöitä oli erittäin vähän.

Suomessa valtavia massoja ovat aiemmin innostaneet vain jääkiekko, hiihto, F1, mäkihyppy ja yleisurheilu. Tähän on vaikuttanut miesten maajoukkueen heikko menestys. On ymmärrettävää, ettei häviävä joukkue kiinnosta miljoonayleisöjä.

Jalkapalloa on pelattu Suomessa kuitenkin yli 100 vuotta. Historian ensimmäinen miesten EM-kisapaikka herätti valtavaa riemua erityisesti niissä, jotka vuosikymmenten ajan olivat saaneet pettyä kerta toisensa jälkeen. Mahdoton unelma toteutui sittenkin.

Liechtenstein-ottelua katsoi viime perjantaina tv:stä yli miljoona suomalaista. Paikan päällä oli mediaa myös Ruotsista, Saksasta ja Englannista.

EM-kisoissa Suomen pelit tulevat herättämään paljon huomiota Suomen rajojen ulkopuolellakin. Jalkapallon EM-kisoissa 2016 oli mediaa paikalla esimerkiksi Brasiliasta, Kiinasta ja Indonesiasta, vaikka kyse oli siis vain Euroopan mestaruuskisoista.

Jalkapallon EM-kisoissa 2020 suomalainen joukkueurheilu saa suurempaa kansainvälistä julkisuutta kuin koskaan aiemmin. Suomalaisessa urheilussa vertoja Huuhkajien ensi kesän kansainväliselle julkisuudelle vetävät vain Keke Rosbergin, Mika Häkkisen ja Kimi Räikkösen maailmanmestaruudet Formula ykkösissä.

Nykyään hämmästyttää, että Keke Rosbergin F1-maailmanmestaruuden arvoa vähäteltiin Suomessa 1982. Kritisoijien mielestä F1 ei ollut oikeaa urheilua. Rosbergin saavutusta vähättelivät jopa monet urheilutoimittajat.

Teksti Otto Palojärvi

Lue myös: Tuottaako Huuhkajien EM-kisapaikka pahaa oloa? – negatiivisuuskin pursuaa kommenttipalstoilla

Kommentoi Facebookissa