Tuottaako Huuhkajien EM-kisapaikka pahaa oloa? – negatiivisuuskin pursuaa kommenttipalstoilla

Suomi pelaa vuonna 2020 jalkapallon EM-kisoissa.

Suomi pelaa vuonna 2020 jalkapallon EM-kisoissa. (Kuva AOP)

Kaikkia historiallinen EM-kisapaikka ei miellytä. Kommenttipalstoille ja sosiaaliseen mediaan on tullut Suomen jalkapallomenestyksestä myös negatiivisia kommentteja.

JALKAPALLO Huuhkajien historian ensimmäistä arvoturnauspaikkaa, on juhlittu Suomessa railakkaasti. Kaikkia suomalaisia ei saavutus näytä kuitenkaan miellyttävän. Netin keskustelupalstoja ja sosiaalista mediaa lukiessa saa kuvan, että toisille kisapaikka tuottaisi pahaa oloa.

Esimerkiksi Iltalehden uutiskommenttipalstoilla Suomen jalkapallomenestys on saanut aikaan paljonkin negatiivista tilitystä.
Nimimerkki Vihtahousu kommentoi Iltalehdessä seuraavasti:

”Suomi, tuo maailman onnellisin maa kuvautuu tässäkin loistavasti. Osaamme olla näinkin pienistä asioista aivan sekaisin vaikkemme ole vielä mitään voittaneet. Itseasiassa olisi mukava nähdä ulkomaalaisen median reaktio tähän karsinnanläpäisyriehaamme. Ne uutiset olisivat tosin hupiosastolla.”

Nimimerkki Kuomanen71 ei puolestaan pitänyt juhlijoista Helsingin keskustassa:

”Voisiko potkupallohuligaaneille laittaa jonkun oman aitauksen, missä voivat riehua? Ihmisten sekaan niitä ei kaipaa kukaan”.

Nimimerkki Setä Hämeestä paheksui yhdeksän miljoonan euron bonusrahapottia, jonka UEFA maksaa Palloliitolle kisapaikasta:

”Raha se vain on kaikkien mielessä. Osalla potista saisi maksaa esimerkiksi juhlijoiden aiheuttamat siivouskulut. Tämmöisten pelien ja isojen turnausten järjestäminen aiheuttaa hiilijalanjälkeä eli ne voisi hyvin lopettaa. Tökkii lukea tätä yliampuvaa hehkutusta. Ihan kuin olisi voitettu maailmanmestaruus tai jatkosota. Pientä rajaa! Urheilu on muutokin yliarvostettua! Isot miehet potkii nahkakuulaa yhteiskunnan ylläpitämillä kentillä ja saavat siitä isot rahat, joista ei tietysti makseta veroja Suomeen. Ainahan rikkaat urheilijat kierrättävät rahansa ulkomaiden kautta, oli sitten jääkiekkoilija, potkupalloilija tai ralliukko!”

Yhdeksän miljoonan euron potista noin kolme miljoonaa euroa menee pelaajille ja miljoona euroa EM-kisoihin liittyviin kuluihin. Noin viisi miljoonaa euroa tullaan käyttämään Suomen juniorijalkapalloilun tukemiseen eli lasten harrastustoiminnan hyväksi. EM-karsintatapahtumatkin ovat tuottaneet Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun runsaasti verotuloja ja valtio saa tietysti verotuloja jalkapalloon liittyvästä liiketoiminnastakin.

Joitakin kommentoijia häiritsivät ulkomaalaistaustaiset Suomen maajoukkuepelaajat. Kriittiset kommentoijat ei pitäneet siitä, että Suomen maajoukkuepaidan selässä lukee vieraskielinen nimi.

Huuhkajien Liechtenstein-ottelun avauskokoonpanon 11 pelaajasta seitsemällä oli suomenkielinen nimi. Nämä pelaajat olivat Paulus Arajuuri, Joona Toivio, Jasse Tuominen, Teemu Pukki, Pyry Soiri, Juha Pirinen ja Jukka Raitala. Ruotsinkielisiä avauskokoonpanossa olivat Tim Sparv ja Robin Lod.

Suomessa syntyneen Glen Kamaran vanhemmat ovat kotoisin Sierra Leonesta. Maalivahti Lukas Hradecky on syntynyt Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa, josta hänen perheensä muutti Suomeen Lukas Hradeckyn ollesssa kolmevuotias. Perheen isä tuli Suomeen lentopalloammattilaiseksi.

Vaihdosta kentälle Liechtenstein-ottelussa tulivat Joni Kauko, Rasmus Karjalainen ja Simon Skrabb. Heistä kaksi on täysin suomenkielisiä ja yksi suomenruotsalainen.

Teksti Otto Palojärvi

Lue myös: Huuhkajilla tunteet pinnassa – ”Niin kaunis päivä, ettei me olla sitä itse tajuttu”

Kommentoi Facebookissa