Jalkapallon Superliigan taru jäi lyhyeksi – mistä oli todella kysymys?

Manchester City juhlii

Manchester City juhlii. (Kuva AOP)

Jalkapallon Superliiga romahti muutamassa päivässä. Suurseurat saivat kuitenkin viestinsä selkeästi perille.

JALKAPALLO Jalkapallon kohutun supersarjan Euroopan Superliigan eli ESL:n taru lienee ohi ennen kuin yhtään ottelua on peruttu. Uhmakkaan hankkeen 12 perustajaseurasta mukana ovat enää Juventus, AC Milan, FC Barcelona ja Real Madrid.

Käytännössä hanke kuoli keskiviikkoiltana, kun englantilaisseurat ilmoittivat, etteivät ne osallistukaan Superliigaan. Sanktiot kotimaasta olisivat olleet liian kovat.

Fanitkin osoittivat näkyvästi mieltään. Ymmärtäjiä Superliigalle ei juuri löytynyt.

Superliigan perustajaseuroille myrskyisä palaute tuskin tuli yllätyksenä. Todellisuudessa hanke olikin eräänlainen provokaatio, jolla haluttiin herättää keskustelua maailman jalkapallon huipputason tilasta.

Uudesta projektistahan ei ollut kyse. Superliigasta on esitetty visioita vuosien ajan. Euroopan Jalkapalloliitto UEFA on koko ajan ollut kartalla missä mennään.

Koronapandemia on vienyt suurseuroilta tuloja. Nyt ne halusivat kokeilla kepillä jäätä ja testata maailman reaktioita sarjasta, jossa pelaisivat vain maailman parhaat seurajoukkueet. Rivien välistä esitettiin huuto, että suurimmat taloudellisen tulon tekijät tarvitsevat lisää rahaa.

Raha on tietysti se ammattilaisjalkapalloilun tärkein juttu. Nykyisen Mestareiden liigan tuloihin verrattuna suurseurojen tulot olisivat moninkertaistuneet. Suurseurat tekivät selväksi, että niiden hankkimista tuloista annetaan niiden mielestä liikaa rahaa muille.

Media täyttyi hurskastelevista puheenvuoroista, joissa jalkapalloihmiset ja median edustajat tuomitsivat ökyseurojen ahneuden. Korostettiin viestiä, että jalkapallo on olemassa faneja varten. Näinhän se onkin. Ilman faneja ei ole jalkapallobisnestä.

Jope Ruonansuu imitoi aikoinaan Matti Nykästä lausahduksella, ”Musiikki on bisnestä, bisnes on musiikkia, ja kun ne yhistää, tulee musiikkibisnestä”. Superliiga toimii samalla ajatuksella. ”Jalkapallo on bisnestä, bisnes on myös jalkapalloa, ja ne yhdistämällä tulee jalkapallobisnestä”.

Jalkapallo on nyrkkeilyn jälkeen maailman vanhin ammattilaisurheilulaji. Ammattilaisurheilua on paheksuttu yli sadan vuoden ajan, mutta koko ajan bisnes on vain kasvanut maailman muutosten pyörteissä.

Englannissa paheksuttiin 1990-luvun alussa Valioliigan perustamista. Ulkomaalaispelaajien määrää ei Englannissa haluttu lisätä.

Muutokset kuitenkin puskettiin läpi hyvin tuloksin. Nykyään Manchester United, Arsenal ja kumppanit ovat maailman mahtavimpia urheiluorganisaatioita. Valtava muutos on tapahtunut vain 30 vuodessa, mutta nykyinen Valioliiga ja sen valtavat rahamäärät ovat tulleet jäädäkseen ja tuntuvat suorastaan ikuisilta.

Euroopan kansalliset liigat ovat säilyttäneet asemansa, mutta Superliigan uhkaa ei voi sulkea pois. Suurimmat seurat Espanjassa, Englannissa, Saksassa ja Italiassa ovat kasvaneet liian suuriksi.

UEFA:n mielestä Superliiga tuskin on huono idea, jos se saa vain olla itse siinä mukana. Suurseurojen kanssa tullaan jatkossa käymään entistä kovempaa valtataistelua. Viime kädessä kyse on kuitenkin rahasta.

Vaikka tällä viikolla perustettu ja nopeasti romahtanut Superliiga olisi toteutunut, ei jalkapallo olisi kuollut, kuten hurskasteluissa julistettiin. Jalkapallobisnes olisi vain kokenut sodan, jossa tulonjakoa olisi järjestelty uudelleen.

Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat talousalueina suunnilleen samankokoisia. Nykyisissä Euroopan jalkapallon kansallisissa sarjoissa bisnestilannetta voisi verrata tilanteeseen, jossa koripallon NBA:ssa jokaisessa Yhdysvaltain osavaltiossa olisi oma sisäinen sarjansa. Jokaisella osavaltiolla olisi sarjassaan oma tv-sopimuksensa.

Kalifornian koripallon pääsarjassa olisi esimerkiksi 20 joukkuetta. Niistä Los Angeles Lakers, Los Angeles Clippers, Golden State Warriors ja Sacramento Kings dominoisivat sarjaa täysin ja lunastaisivat vuosittain paikat Yhdysvaltain Mestareiden liigaan.

Yhdessä NBA:ssa bisnes ja tulonjako on helpompi järjestää. Euroopassa olisi hyvä keskustella vastaavasta suursarjasta, joka olisi toki jalkapalloihmisten eli kattojärjestö UEFA:n kontrollissa.

Teksti Otto Palojärvi

Lue myös: Jalkapallon superliiga ravisuttaisi perustuksia – paha kriisi uhkaa

Kommentoi Facebookissa