JALKAPALLO Euroopan jalkapallopoliittisissa valtarakenteissa kuohuu. Maanosan suurseurat kaavailevat uutta superliigaa, jossa pelaisi 20 joukkuetta.
Uuden supersarjan perustajaseuroja ovat ainakin AC Milan, Arsenal, Atletico Madrid, Chelsea, FC Barcelona, Internazionale, Juventus, Liverpool, Manchester City, Manchester United, Real Madrid sekä Tottenham. Saksan huippuseurat Bayern München ja Borussia Dortmund sekä ranskalainen rahakas Paris Saint-Germain eivät ole perustajaosastolla mukana.
Sarjaan pääsisi mukaan 15 perustajaseuraa. Lisäksi viisi muuta seuraa pääsisi mukaan erillisellä kutsulla. Todennäköisesti Bayern, Dortmund ja PSG tulisivat mukaan tällaisina kutsuseuroina, koska niillä ei olisi varaa jäädä jättimäisestä rahanjaosta poiskaan.
Sarja pelattaisiin kahdessa kymmenen joukkueen lohkossa. Runkosarjassa olisi 18 ottelukierrosta. Kummastakin lohkosta neljä parasta pääsisi pudotuspeleihin.
Perustajaseurat haluavat tietenkin enemmän rahaa. Euroopan jalkapalloliitto UEFA on niiden mielestä nykyisessä Mestareiden liigassa turhana välikätenä viemässä rahoja pois.
Uusi supersarja olisi todennäköisesti maailman rahakkain urheilusarja pohjoisamerikkalaisjättien, amerikkalaisen jalkapallon NFL:n, baseballin MLB:n sekä koripallon NBA:n rinnalla. Eurooppa saisi entistä merkittävämmän urheilutuotteen.
Mutta UEFA, kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA sekä Euroopan kansalliset liitot tietenkin vastustavat supersarjaa. Veisihän se niiltä paljon leipää pöydästä.
Supersarjan seurat haluaisivat myös pelata kotimaidensa liigoja, mutta sehän ei kansallisille liitoille käy. FIFA ja UEFA puolestaan uhkaavat suurseurojen pelaajien sulkemisella MM- tai EM-kisoista.
Kun superliiga oli sunnuntaina julkaissut tiedotteensa ja UEFA sekä FIFA omat tiedotteensa, alkoi melkoinen mediamyrsky. Paheksuntaa superliigasta on riittänyt.
Kyse on jalkapallopoliittisesta mediapelistä. Kritisoijat ovat tienneet superliigan projektista vuosien ajan.
Seuraavaksi luvassa armottomia vääntöjä neuvottelupöydissä. Suuseurat saattavat vielä tyytyä UEFA:n esittämään kompromissiin uudistetusta Mestareiden liigasta, jossa kaikki Euroopan jalkapallojätit olisivat automaattisesti mukana ja heikompia joukkueita olisi vähemmän.
Mikäli sopuun ei päästä, voi itse päätuote eli jalkapallo tehdä oman maalin. Maajoukkueturnaukset ja suurten jalkapallomaiden kansalliset liigat näivettyisivät pahemman kerran, mikä ei pidemmällä tähtäimellä olisi kenellekään hyväksi, vaikka suurseurat uudella sarjallaan voisivat enemmän rahaa tienatakin.
UEFA ja FIFA ovat historiansa suurimman haasteen äärellä. Ylimielisyys suurseurojen edessä voisi viedä ne perikatoon. Kysymys kuuluu, että innostuisiko yleisö enää MM- tai EM-kisoista, joissa parhaat pelaajat eivät ole mukana?
Eurooppalaisen jalkapallon bisneskehitys on kulkenut väistämättömästi superliigan suuntaan. Erot suurten ja keskisuurten seurojen välillä ovat kasvaneet valtavasti.
Jalkapallofanien kannalta hyvä vaihtoehto olisi NBA:n tai NFL:n kaltainen uusi huippusarja, jossa olisi mukana draft-järjestelmä eli varaustilaisuus, jolla taattaisiin tasaisempi kilpailu. Seuroilla voisi olla tietysti oikeus omien junioreidensa peluuttamiseen.
Kansalliset sarjat, kuten Englannin Valioliiga tai Espanjan La Liga olisivat tietysti oma ongelmansa. Kenties näiden sarjojen kanssa voisi rakentaa kompromissiratkaisuja, vaikka vaikeaa se tietysti tulisi olemaan.
Mikäli UEFA häviää Superliiga-taistelun, tulee se olemaan suomalaiselle jalkapallolle iso takaisku. Mestareiden liigan tuottojen katoaminen tarkoittaa väistämättömästi pienempää rahapottia Suomen kaltaisille pienemmille jalkapallomaille.
Vaikka Mestareiden liiga ja superliiga kuulostavat Suomesta kaukana olevilta asioilta, on totuus toinen. Mestareiden liigan tulopoteilla on rahoitettu vuosikymmenten ajan myös suomalaista jalkapalloa.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Teemu Pukin kaksijakoinen päivä – nousu ja loukkaantuminen
Kommentoi Facebookissa