Jenni ja Riku ovat nykypäivän uudisraivaajia – ”Alussa emme osanneet edes lypsää”

MAATALOUS Vielä yhdeksän vuotta sitten tradenomiksi opiskellut Jenni Jankkari istui kaupan kassalla ja avomies Riku Harmaajärvi ajoi rekkaa. Taustalla oli paljon opintoja ja vielä enemmän unelmia.

Jenni oli kasvanut maalla, mutta hankkinut elämän kannuksensa Ypäjän Hevosopistolta. Samaan aikaan kun hevoset kuljettivat Jenniä ympäri Eurooppaa, Riku mittasi maantietä rekkamiehenä. Pariskunnan unelmat olivat kuitenkin muualla.

– Olen aina haaveillut, että saisin viljellä maata. Unelmat kävivät toteen, kun Jennin vanhemmat ryhtyivät miettimään lypsykarjatilansa lopettamista, Riku taustoittaa.

Myös Jenni innostui ajatuksesta, vaikka hevostyttönä hän ei ollut koskaan edes ajatellut kotitilansa jatkamista. Päätös syntyi nopeasti. Vain vuosi siitä kun asiaa ryhdyttiin miettimään, tilakaupat oli jo tehty.

– Olihan se hyvin mielenkiintoinen tilanne. Kumpikaan meistä ei osannut alussa edes lypsää, vaikka parsinavetassa odotteli 15 lehmää, isäntäpari muistelee naureskellen.

”Kaikki aloitettiin aakkosista”

Vaikka nuoren isäntäparin vahvuudet olivat luonnollisesti rajalliset, niin into, kiinnostus ja tahto oppia korvasivat kuitenkin pienet alkuyskähtelyt.

– Kaikki aloitettiin aakkosista, lannanluonnista ruokintaan. Saimme kuitenkin opastusta niin vanhalta isäntäparilta kuin lomittajiltakin. Heidän ansiostaan hyppy tuntemattomaan sujui kohtalaisen pehmeästi, Jenni ja Riku kiittelevät.

Riku toimi ennen maatilan isännyyttä rekkakuskina. – Haaveilin kuitenkin puolisalaa maajussin elämästä, Riku paljastaa. (Kuva Anne Anttila)

Nuori isäntäpari päätti jo alkuvaiheessa rakentaa tilastaan itsensä näköisen.

– Lähtökohtana oli, että luomme toimintatyylistämme virheineen päivineen peilikuivamme kaltaisen. Aloitimme kaiken puhtaalta pöydältä. Emme halunneet apinoida mitään eikä ketään ja tämä näkyi myös päätöksissä. Teimme alkuvaiheessa esimerkiksi perusteellisen navettaremontin. Vain ulkoseinät ja osa kattoa jäivät. Kaikki muu uusittiin.

Nuoren isäntäparin toimesta parsinavetta sai 15 metriä jatkoa. Uuden maitohuoneen lisäksi tuotantorakennuksen kylkeen tuli myös lietelantala, laakasiilot ja rehuvarasto. Samalla kun navetta laajeni, myös eläinmäärä kasvoi.

Tarkan euron taktiikalla

Vielä muutama vuosi sitten Jenni ja Riku arvelivat, että laajennushankkeiden kohdalla tullaan painamaan pitkäksi aikaa jarrua. Toisin kävi, sillä loppuvuodesta 2017 tilalla siirryttiin robottilypsyyn ja samalla 55 lypsylehmää pääsivät nauttimaan pihattoelämästä.

– Eteen tulivat sekä terveydelliset että eettiset syyt. Kädet eivät kestäneet enää lypsyä ja samalla halusimme lehmät pois parresta. Niinpä muutimme parsinavetan pihatoksi ja vuokrasimme robotin.

Isäntäpari laskeskelee rakennus- ja muutostöiden maksaneen kokonaisuudessaan reilut 50 000 euroa. He eivät hakeneet investointitukea, joten jokainen neliö vanhasta navetasta on käytetty tarkoin hyödyksi ja uutta hallitilaa tuli vain 220 neliön verran.

Jenni-emäntä on aktiivisesti mukana myös paikallisen karjakerhon toiminnassa. – Samanhenkisten ihmisten tapaaminen on parasta vertaistukea, Jenni tietää kertoa. (Kuva Anne Anttila)

– Kalliit jutut, kuten maitohuone, robotti ja toimisto sijaitsevat 50-luvulla rakennetun navetan seinien sisällä. Emme halunneet sitoa pääomaa myöskään robottiin, joten teimme siitä seitsemän vuoden pituisen vuokrasopimuksen. Nämä ratkaisut ovat halpoja ja helppoja ja antavat myös tarvittavaa pelivaraa.

Muutostöiden taustalla on myös tilan siirtyminen luomutuotantoon.

– Peltojen kohdalla olemme jo toisessa siirtymävaiheessa ja lähitulevaisuudessa myös karja olisi tarkoitus siirtää luomuun. Muutos on luonnollisesti iso, mutta ei turha.

Navettapolun monitaiturit

Jenni ja Riku ovat hyvä esimerkki nykypäivän uudisraivaajahengestä. Tavoitteena on tehdä kokonaisvaltaista tulosta, joka näkyy niin maitotilillä kuin henkisellä tiliotteellakin.

– Maidontuotanto on meidän kohdalla myös elämäntapa. Olemme tavattoman kiitollisia, että voimme kutsua itseämme vielä jossakin vaiheessa navettapolun monitaitureiksi.

Isäntäparin mukaan nykypäivän maajusseilta vaaditaan entistä enemmän myös talouden hallintaa. Säästöjä on haettava kaikkialta.

– Meidän taloudessa menoja nipistetään muun muassa siementämällä itse sekä käyttämällä omaa sonnia. Myös siirtyminen aperuokintaan tasoittaa kuluja, Jenni tietää kertoa.

Kulurakennetta keventää myös tilojen välinen ”vaihtotyö”.

– Työ vaihdetaan työllä -toiminta on saavuttanut suuren suosion. Mahdollisuuksien mukaan käytämme myös kimppakoneita. Tällainen entisajan talkoohenki ja ”annetaan hyvän kiertää” -toiminta näkyy niin kukkarossa kuin korvienkin välissä. Suosittelemme.

Lue myös: Veljekset, jotka osaavat myös leipoa – ”Isän kuoltua opettelimme kaikki tilan työt”