JALKAPALLO Viime lauantai kuvasti hienosti niitä tunteita, joita on mahdollista saada vain kotimaisesta jalkapallosta. 3 752 katsojaa värjöttelee Jyväskylässä Harjun stadionilla. Lämpömittari näyttää yhtä plusastetta. Yleisö pääsee hyppimään ensimmäistä kertaa kahdeksan minuutin pelin jälkeen, kun JJK:n oma kasvatti Mikko Manninen nostaa pallon yli AC Oulun maalivahdin. Sama toistuu ottelun loppupuoliskolla.
Päätösvihellyksen jälkeen riemu repeää lopullisesti. JJK on napannut kolmen pisteen voiton Ykkösen päätöskierrokselta, voittanut sarjan mestaruuden yhden pisteen erolla TPS:ään ja nousee ensi kaudeksi Veikkausliigaan. Urheiluruutu haastattelee kultamitalin kaulaansa saanutta Mannista sekä talvivaatteisiin sonnustautunutta miestä, joka pitää tytärtä sylissään.
Tämä mies on JJK:n toimitusjohtaja Janne Mönkkönen. Yksi tärkeimmistä avaintekijöistä siihen, että Jyväskylä saadaan kolmen vuoden tauon jälkeen takaisin pääsarjaan.
Omilla kasvateilla Veikkausliigaan
Jyväskyläläisen seurajalkapalloilun juuret ulottuvat aina vuoteen 1923 asti. Siinä mielessä on käsittämätöntä, että kyseisen yliopistokaupungin joukkue nähtiin ensimmäistä kertaa pääsarjatasolla vasta kaudella 2009. Viiden Veikkausliigassa vietetyn kesän aikana JJK ehti saavuttaa kerran pronssia, murtautua kansainvälisillä viheriöillä UEFA:n Eurooppa-liigan toiselle karsintakierrokselle ja napata Liigacupissa kahdesti hopeaa ennen tipahtamista takaisin Ykköseen.
Vuoden 2014 lopussa organisaation uudeksi toimitusjohtajaksi nimettiin Janne Mönkkönen, joka oli jo vuosituhannen vaihteen jälkeen toiminut seurassa niin joukkueenjohtajana kuin taloudenhoitajanakin. Mönkkösellä on myös pelaajataustaa JJK:n riveissä. Hän muutti paikkakunnalle vuonna 1999 ja toimi joukkueen kapteenina junioreissa, mutta ura tyssäsi peräti yhdeksän eri leikkausta vaatineeseen pahaan polvivammaan.
– Fiilikset on tietysti mahtavat nousun varmistuttua, Mönkkönen aloittaa.
– Tämä on kuitenkin pitkäjänteisen prosessin tulos. Omia jätkiä on viimeiset kolme vuotta viety määrätietoisesti eteenpäin ja tavoite noususta asetettu pari vuotta sitten, kun tulin mukaan. Nyt se on saavutettu. Oma perhekin on ollut hyvin sitoutuneena tähän projektiin.
Talouden ennakointi haasteena
JJK ajautui erityisesti edellisen Veikkausliigan vierailun myötä talousvaikeuksiin. Nyt tästä osastosta on ottanut vastuuta Mönkkönen. Hänellä on maisterin tutkinto Jyväskylän yliopistosta. Gradunsa ”Japo” teki otsikolla Ammattijalkapalloseurojen johtamisen haasteet. Suomessa pääsarjatasollakin vain muutamaa joukkuetta voi kutsua ammattilaisseuroiksi.
– Talouden ennakointi ja kulujen hallinta ovat tietysti sitä meikäläisen ruutua. Jos mietitään tulevaa talvea, niin ensimmäisenä jo pelaajasopimusten määrässä sekä niiden alkamisajassa on oltava tarkkana. Uusi kausi alkaa joulukuun alussa harjoitusten ja myynnin merkeissä. Kun lyöt pelaajalle vuoden sopimuksen kouraan, samalla menee koko vuoden henkilöstökulut lukkoon. Jos joukkue on täysin valmis jo joulukuun alussa, se on näin ollen verrattain kallista.
– JJK kilpailee aika kovalla areenalla kuluttajien vapaa-ajasta. Myös yritysasiakkaiden osalta, sillä firmatilaisuuksia ei enää järjestetä käytännössä lainkaan viikonloppuisin ja itse asiassa myynti onkin vähäisempää mikäli pelejämme osuu viikonlopuille. Ensi kaudella on 16 kotiottelua, joista olisi leivottava niin ikään 16 toisistaan poikkeavaa, mielenkiintoista tapahtumaa.
Oman haasteensa asettaa myös olosuhteet. Vesilinnan näkötornin vieressä sijaitseva Harjun stadion on kaunis tukikohta kotimaiselle jalkapalloseuralle, mutta nykyaikana glamour saattaa huuhtoutua jo yksistään sateen mukana siihen, että potentiaalinen kävijä valitsee matsin sijasta mieluummin kotisohvan. Harjun katettu katsomo vetää 1 600 kävijää, saman verran mahtuu taivasalle. Janne Mönkkösellä on kuitenkin luottoa JJK:n kiinnostavuuteen.
– Ykkösessä yleisökeskiarvo on ollut viimeisen kolmen kauden aikana yli 1 500. Nämä on niitä uskollisimpia kannattajia, jotka tulevat paikan päälle rakkaudesta lajiin. Nyt tavoitellaan sellaista porukkaa takaisin, jotka ovat käyneet Harjulla liiga-aikoina, muttei enää Ykkösessä. Jalkapallon harrastajamäärä kasvaa koko ajan ja JJK:n juniorityö on kovassa huudossa. Meidän junnuorganisaatiostamme pyydetään ihmisiä (Pallo)liittoon töihin. Meillä on ytimessä se varsinainen seuratyö. Näin on pärjätty tähän asti ja pärjätään varmasti jatkossakin.
Joukkueen rakentaminen hyvässä vauhdissa
Kauden 2017 rakentaminen aloitettiin Jyväskylässä jo kesällä, kun päävalmentaja Juha Pasojalle tehtiin kahden vuoden jatkosopimus. Entinen maajoukkuetoppari saapui JJK:n organisaatioon pelaamaan vuonna 2009 ja asettui uran päätyttyä valmentamaan Keski-Suomeen.
– Pelaajien kanssa on ollut sen jälkeen tunnustelua. Sovittiin puolin ja toisin ettei tehdä vielä sopimuksia, niin kauan kunnes seuran sarjataso oli kysymysmerkki. Niitä on laadittu europelien jälkeen muutenkin vain vuodeksi tai kahdeksi eteenpäin. Nyt toimistolla onkin sitten ns. ruuhkaa. Onneksi hyvänä apuna tässä prosessissa on meidän hallituksestamme Ottavaisen Jussi, jolla on tähän myös jonkinlainen rutiini olemassa, Mönkkönen kiittelee.
Tänä kesänä joukkueen 24:stä pelaajasta peräti 21 oli jyväskyläläisiä. JJK:n yhtenä valttikorttina pelaajahankinnassa ja heidän pitämisessään on yhteistyö kaupungin kahden korkeakoulun kanssa. Osa opiskelee yliopistossa, muutama Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Järjestelyjen myötä heidän on mahdollista harjoitella talvellakin ja käydä silti koulua. Tavoitteena on jatkaa omien kasvattien voimin myös Veikkausliigassa.
– Seuralla on kova halu jatkaa kasvatusprojektia, toivoisin että niin myös pelaajilla. Runko kasataan ripeästi omista pojista. Mikäli jatkajia ei ole, niin joudutaan katsomaan hinta-laatusuhdetta aika tarkkaan sekä soveltuvuutta Jyväskylän ympäristöön.
Kommentoi Facebookissa