TERVEYS Antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhkista. Se vaikeuttaa infektioiden hoitoa ja lisää kuolleisuutta. Suomessa tilanne on hyvä, mutta sen ylläpitäminen vaatii toimia ja tietoisuuden lisäämistä antibioottiresistenssin torjunnasta.
Antibioottiresistenssi tarkoittaa, että bakteeri kykenee vastustamaan antibioottia. Bakteerien lisäksi myös muilla mikrobeilla, eli viruksilla, sienillä ja alkueläimillä, esiintyy resistenssiä hoitoon käytettäville lääkeaineille. Tästä syystä nykyisin puhutaan usein mikrobilääkeresistenssistä.
Antibioottien ja muiden mikrobilääkkeiden liiallinen käyttö kiihdyttää lääkkeille vastustuskykyisten taudinaiheuttajien syntymistä ja leviämistä. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on lisääntynyt yli 40 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2023.
Maailmanlaajuisesti jo yksi kuudesta bakteeri-infektiosta on vastustuskykyinen tavanomaisille antibiooteille, mikä tekee hoidoista tehottomampia ja lisää komplikaatioiden riskiä. Arviolta jopa 4,7 miljoonaa kuolemaa liittyy vuosittain bakteeriperäiseen antibioottiresistenssiin, mikä tekee siitä yhden suurimmista globaaleista terveysuhkista.
Suomessa mikrobilääkeresistenssiä esiintyy huomattavasti vähemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa. Tuoreen seurantaraportin mukaan antibiooteille resistenttien bakteerien osuus on kuitenkin kasvanut hieman myös meillä.
Esimerkiksi eri infektioita aiheuttavien E. coli ja K. pneumoniae -bakteerien lisääntyvä resistenssi antibiootteja vastaan sekä erityisesti MRSA:n – metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus – aiheuttamien vakavien infektioiden yleistyminen ovat kansallisia huolenaiheita.
Nämä resistentit bakteerit ovat myös EU:n neuvoston mukaan sellaisia, joiden torjuntaan EU-maiden tulisi erityisesti panostaa. Lisäksi poikkeuksellisen helposti leviävät ja vakavaa tautia aiheuttavat hypervirulentit K. pneumoniae -kannat ovat uusi globaali uhka, johon tulisi varautua.
Mikrobilääkeresistenssiä pyritään torjumaan WHO:n mallin mukaisilla kansallisilla toimintaohjelmilla. Vuoden 2023 loppuun mennessä sellaisen oli laatinut jo 178 maata, Suomi mukaan lukien.
– Resistenssin torjunta vaatii monialaista ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Suurin työ tehdään sairaaloissa ja pitkäaikaishoitolaitoksissa. Erityisen tärkeää on, että resistentit bakteerit tunnistetaan ja niiden leviäminen estetään hoitolaitoksissa, sanoo THL:n johtava asiantuntija Jari Jalava.
Toimia antibioottiresistenssin torjumiseksi on tehty Suomessa jo 1990-luvun alusta lähtien, joten ei ole sattumaa, että tilanne on meillä maailman mittakaavassa hyvä. Hyvän tilanteen säilyttäminen edellyttää kuitenkin vahvaa sitoutumista torjuntatoimiin myös jatkossa.
Suomen toimintaohjelmaan kuuluu muun muassa terveydenhuollon henkilöstön koulutus resistenssin torjunnasta, mikrobilääkeresistenssin ja mikrobilääkkeiden käytön seurannan kehittäminen sekä lääkkeiden käytön ohjaus, infektioiden ehkäisy ja moniresistenttien bakteeriepidemioiden torjunta.
Antibioottiresistenssin leviäminen kannattaa huomioida erityisesti ulkomaan matkoilla, sillä matkailu lisää resistenttien bakteerien leviämistä maiden välillä. Resistenssi lisääntyy nopeimmin trooppisella vyöhykkeellä. Tropiikin matkan jälkeen jopa 20–70 prosenttia matkailijoista kantaa bakteereja, joille on kehittynyt vastustuskyky keskeisille hoidossa käytettäville antibiooteille.
Lue myös: Lihavuus kasvattaa suomalaisten syöpäriskiä – yleisyys suurempi kuin muualla Euroopassa
Kommentoi Facebookissa