TERVEYS Vuosittain noin 95 000 julkisen alan työntekijää joutuu vähintään 10 päivää kestävälle sairauslomalle työstä. Mielenterveyden häiriöt ovat ohittaneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleisimpänä sairauspoissaolojen syynä. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat yleistyneet voimakkaasti jo pidemmän aikaa.
Erityisesti nuoret työntekijät ja sote-alan sekä varhaiskasvatuksen ammateissa toimivat kärsivät ahdistuneisuushäiriöstä. Tiedot käyvät ilmi Kevan tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin Kelan korvaamia, 10 päivää tai pidempään kestäneitä sairauspoissaoloja kunta-alan ja valtion vakuutetuilla vuosina 2013–2022.
Ahdistuneisuushäiriön esiintyvyyden nousu alkoi jo selvästi ennen koronapandemiaa, heti kymmenvuotisen tarkastelujakson alussa, ja on lähes nelinkertaistunut tänä aikana. Ahdistuneisuushäiriön osuus kaikista ensisijaisista sairauspoissaolodiagnooseista oli vuonna 2013 noin 2,2 prosenttia ja vuonna 2022 jo 7,6 prosenttia.
Nousu on ollut voimakasta kaikilla, mutta erityisesti nuorimmilla ikäryhmillä: alle 30-vuotiailla ahdistuneisuushäiriön esiintyvyys on yli viisinkertaistunut ja oli vuonna 2022 jo yli kaksi prosenttia. Ahdistuneisuushäiriö oli tuolloin yleisintä sosiaalialan ohjaajilla ja lähihoitajilla, sosiaalityöntekijöillä, henkilökohtaisilla avustajilla, varhaiskasvatuksen opettajilla ja terveydenhoitajilla.
Harvinaisin häiriö oli pelastajilla, upseereilla ja aliupseereilla, lääkäreillä, kiinteistöhuollon työntekijöillä ja keittiötyöntekijöillä.
Myös vakavat stressireaktiot ja unihäiriöt ovat yleistyneet huomattavasti kaikissa ikäryhmissä, ja näidenkin kohdalla kehitys on alkanut jo ennen koronapandemiaa, kasvun kiihtyessä pandemian aikana. Vakavia stressireaktioita esiintyy eniten keski-ikäisillä, unihäiriöitä melko lailla saman verran kaikissa ikäryhmissä.
Johtajaylilääkäri Tuula Metsä toteaa, että tällä hetkellä ahdistuneisuushäiriöiden ylitunnistaminen tuntuisi olevan suurempi ongelma kuin niiden tunnistamatta jääminen.
– Mielenterveysongelmiin liittyvä stigma on vähentynyt, ja hoitoon hakeudutaan entistä herkemmin. Normaaliin elämään kuuluville negatiivisille tunteille annetaan liian helposti häiriödiagnoosi. Jo ennen koronapandemiaa alkanut älylaitteiden ja sosiaalisen median käytön huomattava kasvu näyttäytyy merkittävänä taustatekijänä ahdistuneisuusoireiden lisääntymisessä. Kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta on koko ajan vähemmän, ja somen ulkonäkökeskeisyys ja peukutukset haastavat itsetuntoa, Tuula Metsä sanoo.
Sairausmäärien jyrkästä kasvusta huolimatta ahdistuneisuushäiriöt, unihäiriöt ja stressireaktiot eivät ole vieneet ihmisiä samoissa määrin työkyvyttömyyseläkkeelle. Ahdistuneisuushäiriön eläkealkavuus on kyllä noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana, mutta työkyvyttömyyseläkkeiden kohdalla ahdistuneisuushäiriöön yhdistyy useimmiten masennus tai muu mielenterveyden häiriö.
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat perinteisesti olleet paitsi yleisin työkyvyttömyyden, myös pidempien sairauslomien syy julkisella alalla. Aivan viime vuosina mielenterveyden häiriöt ovat kuitenkin ohittaneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä sairastaneiden henkilöiden että korvattujen sairauspäivien määrässä.
Vuonna 2022 vähintään 10 päivää kestäneitä sairauspoissaolojaksoja oli noin 95 000 julkisen alan työntekijällä, mikä on noin 16 prosenttia Kevan vakuutetuista. Mielenterveysperusteisia, vähintään 10 päivän poissaoloja oli 5,4 prosentilla vakuutetuista, tuki- ja liikuntaelinsairausperusteisia 4,6 prosentilla. Sairauspäiviä korvattiin tuolloin lähes neljä miljoonaa, ja niiden kustannukset olivat lähes 250 miljoonaa euroa.
Lue myös: Tilastot ovat karua luettavaa – nuorten huumekuolemat kaksinkertaistuivat
Kommentoi Facebookissa