KIUSAAMINEN Vähävaraisuus altistaa kiusaamiselle kouluissa, ilmenee Pelastakaa Lasten tuoreessa Lapsen ääni -kyselyssä. Jopa 69 prosenttia nuorista, jotka kokevat olevansa vähävaraisista perheistä, ovat joutuneet alakoulussa kiusaamisen uhreiksi.
Vastaava lukema hyvin toimeen tulevien perheiden lapsilla oli 40 prosenttia. Kyselyn perusteella kouluissa ei tunnisteta riittävästi köyhyyden vaikutuksia koulunkäyntiin ja oppimiseen.
– Ala-asteella luokkakaveriani kiusattiin, kun hän tykkäsi koulun leivästä, kun kotona ei ikinä saanut sellaista hyvää leipää. Häntä piikiteltiin asiasta usein, kertoo eräs kyselyyn vastaajista.
Vaikka kiusaamisesta on keskusteltu julkisuudessa joka lukuvuoden alkaessa, kiusaaminen jää yhä liian usein aikuisilta huomaamatta. Jopa 38 prosenttia vastanneista arvioi, että kouluissa työskentelevät aikuiset, kuten opettajat, eivät puutu tarpeeksi kiusaamiseen. Lapsista 28 prosenttia kertoi myös, että aikuiset eivät kohtele koulussa kaikkia yhdenvertaisesti.
Vastaajien mukaan oppitunneilla käsitellään usein kiusaamista. Eriarvoisuutta tai varsinkaan köyhyyttä ei kuitenkaan käsitellä yhtä usein: köyhyyttä oli käsitelty vain joka kolmannen oppilaan koulussa.
Vähävaraisten perheiden lapsista lähes neljäsosa arvioi taloudellisten tekijöiden vaikuttaneen heidän mahdollisuuksiinsa käydä koulua. Vastaajista13 prosenttia myös tiesi koulustaan jonkun, jota on kiusattu siksi, ettei kiusatulla ole ollut varaa koulutarvikkeisiin. Jopa 40 prosenttia vastanneista kertoi koulussa jotakuta kiusatun siksi, ettei tällä ollut varaa teknisiin laitteisiin.
– Esimerkiksi koulukirjojen maksaminen voi olla joskus hankalaa eikä huoltajillani ole varaa maksaa mitään ylimääräistä kuten harrastuksia tai vaatteita, yksi vastaajista kuvaili perheensä taloudellista ahdinkoa.
Nuoret kertoivat köyhyyden näkyvän heidän arjessaan muun muassa siinä, ettei rahaa edes ruokaan tai välttämättömiin terveysmenoihin aina ole. Vastaajista jopa puolet kertoi perheen varallisuuden vaikuttaneen heidän mahdollisuuksiinsa harrastaa tai muuten viettää vapaa-aikaa. Vielä tätäkin useampi, kertoi perheen rahatilanteen vaikuttaneen heidän mahdollisuuksiinsa matkustaa.
– Lapsiköyhyyteen ja sen vaikutuksiin on puututtava määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Koulumaailmassa on tunnistettava köyhyyden vaikutukset lasten koulunkäyntiin ja heidän arkeensa nykyistä paremmin, toteaa Pelastakaa Lasten kansalaistoiminnan ja vaikuttamistyön johtaja Riitta Kauppinen.
Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava mahdollisuus yhdenvertaiseen koulunkäyntiin. Maksuton toisen asteen koulutus parantaisi nuorten yhdenvertaisia koulutusmahdollisuuksia. Järjestö kehottaa huolehtimaan, että jokaisella lapsella on mahdollisuus myös harrastuksiin, jotka tukevat oppimista ja edistävät sosiaalista yhdenvertaisuutta.
Lapsen ääni -kysely on Pelastakaa Lasten säännöllisesti kokoama selvitys lasten arkeen liittyvistä teemoista. Kyselyssä selvitettiin 13–17-vuotiaiden lasten ja nuorten kokemuksia köyhyydestä ja siihen liittyvästä kiusaamisesta erityisesti kouluympäristössä, siihen vastasi 1706 lasta keväällä 2018.
- Lapsen ääni 2018 -raportti on luettavissa täällä: www.pelastakaalapset.fi/lapsenaani
Lue myös: Lapsiasiavaltuutettu haluaa käyttöön kaverivastuun – kiusattujen lasten määrä on laskenut
Kommentoi Facebookissa