KANSALLISPUISTOT Metsähallitus on julkaissut tiedot vuoden 2021 käyntimääristä kansallispuistoissa, retkeilyalueilla ja eräissä muissa suosituissa, seurannan piirissä olevissa kohteissa. Kansallispuistoissa vierailtiin vähän yli 4 miljoonaa kertaa ja retkeilyalueilla 559 800 kertaa.
Verrattuna vuoteen 2020 kansallispuistokäyntien nousu oli 2 prosenttia, mutta vuoteen 2019 nähden peräti 25 prosenttia.
– Vuonna 2020 kansallispuistojen käyntimäärissä tehtiin ennätyksellinen hyppy. Vuosi 2021 osoitti, että kyse ei ollut ensimmäisen pandemiavuoden ilmiöstä. Vuoden 2020 ensikertalaiset ovat tulleet jäädäkseen. Kun tulevina vuosina kansainväliset matkailijat palaavat entisin tai korkeammin määrin, notkahdusta kansallispuistojen suosioon tuskin tulee, toteaa luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta.
Kansallispuistojen kävijöiden rahankäytön vaikutus paikallistalouteen oli 306,1 miljoonaa euroa, ja työllisyysvaikutus 2 420 henkilötyövuotta. Vaikutus kuitenkin jakautuu epätasaisesti eri maan osien ja eri yritysten välillä. Vaikutukset ovat suurempia matkailualueilla, joissa viipymä on pidempi ja palveluita enemmän.
Suurin kasvu käyntimäärissä oli Lapissa ja Koillismaalla, kun taas etelän kohteissa oli laskua verrattuna vuoteen 2020. Käyntimäärät Etelä-Suomessakin olivat kuitenkin korkeampia kuin pandemiaa edeltävänä aikana.
Pohjoisen kasvun takana oli muun muassa voimakkaasti kasvanut kotimaan matkailu, etätyön tekeminen kansallispuistojen läheisyydessä olevilla loma-asunnoilla ja kansallispuistojen ennätyksellinen suosio myös kesäkohteina. Etelän käyntimääriä verotti luminen talvi, sillä etelän kohteissa vain harvoissa ylläpidetään latuja ja muita talvireittejä. Myös kesähelle vähensi käyntejä erityisesti etelän sisämaassa.
Suosituimpana kansallispuistona jatkoi Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, jonne tehtiin lähes 700 000 käyntiä. Hopeasijaa pitää Urho Kekkosen kansallispuisto 446 300 käynnillä ja pronssia Nuuksio 314 500 käynnillä. Koli, Oulanka ja Pyhä-Luosto jatkavat pistesijoilla.
Kansallispuistojen merkitys suomalaisten liikuttajana on korostunut pandemian aikana. Kansallispuistoissa liikuttiin lihasvoimin 43,6 miljoonaa kilometriä mikä vastaa 1 087 kierrosta maapallon ympäri. Liikkumistapoja on monia: keskimääräinen patikkamatka oli 8 km, pyöräilymatka 20 km ja purjehdus- tai melontamatka 25 km.
Kuntoilun rinnalla kävijätutkimuksissa korostuvat hyödyt mielenterveydelle. Myös asiakastyytyväisyys oli korkea: 4,38 asteikolla 1‒5.
Lue myös: Lapissa 40 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta – niitä tulee hoitaa ja vaalia
Kommentoi Facebookissa