KOLUMNI Kansanedustajat reissaavat eri tahojen kustantamille ilmaismatkoille aina Lapista Kiinan Shanghaihin asti. Parlamentaarikot ovat tilivelvollisia vastaanottamistaan eduskuntatyöhön liittymättömistä lahjoista, pääsylipuista ja matkoista, jos niiden arvo ylittää 400 euroa.
Eduskunnan pitämästä lahjarekisteristä löytyy 22 edustajan ilmoitus saamistaan ilmaisista etuisuuksista. Lista herättää kysymään, miksi esimerkiksi Kiina, Israel tai Yhdysvaltain ulkoministeriö ovat valmiita kustantamaan suomalaisen kansanedustajan hoteisiinsa.
Lahjamatkojen kärkinimi on perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko, joka on nauttinut Kiinan valtion vieraanvaraisuudesta kolme kertaa ja osallistunut Etelä-Korean valtion kustantamalle konferenssimatkalle. Viime syyskuussa Niikko osallistui kuusipäiväiselle vienninedistämis- ja edustusmatkalle Kiinan Hangzhouhun.
Miksi Kiinan valtio haluaa kustantaa tuhansia euroja maksavan matkan suomalaiselle kansanedustajalle? Myös Niikon puoluetoveri Ville Vähämäki on päässyt nauttimaan kiinalaisesta vieraanvaraisuudesta. Muun muassa hänen viikon kestävän matkansa lennot, majoitukseen ja muut kulut viime vuoden maaliskuussa maksoi China Automobile Dealers Association. Samalle ilmaisreissulle osallistui myös Niikko.
Kristillisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman osallistui puolestaan Israelin valtion 70-vuotisjuhliin Jerusalemissa 8.7.–11.7. 2018. Matkan hintalapuksi tuli yhteensä 900 euroa kolmesta juutalaisvaltion kustantamasta hotelliyöstä. Östman kertoo Suomen eduskunnan maksaneen lennot Israeliin. Miksi suomalaisten veronmaksajien pitää kustantaa tällainen ystävyysseuramatka?
Yhdysvaltain ulkoministeriö kutsui kokoomuksen Elina Lepomäen osallistumaan johtamisohjelmaan Visitors Leadership Program IVLP. Lahjan arvosta ei ole tietoa, mutta yli kolme viikkoa kestävä seminaari 25.2.–18.3. 2017 tuli varmasti kalliiksi maksajalle. Miksi kansanedustajat voivat osallistua tällaisille lahjareissuille eduskunnan istuntokaudella, vaikka istuntovapaita on peräti 4,5 kuukautta vuodessa?
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo nauttineensa iltaa Veikkauksen piikkiin urheilugaalassa viime vuoden tammikuussa ja istuneensa NHL-ottelun aitiossa marraskuussa 2018. Veikkauksen organisaatio on pullollaan entisiä ja nykyisiä poliitikkoja, jotka nauttivat monopoliyhtiön eduista. Ovatko hyvät veljet pelanneet katsomopaikan demareiden luottohyökkääjälle?
Nykyinen vihreiden ympäristöministeri vihreiden Krista Mikkonen puolestaan nautti Lapin keväthangista Ylläksellä Metsähallituksen piikkiin keväällä 2018. Reissua Mikkonen kuvasi lahjailmoituksessa sidosryhmämatkaksi, joka sisälsi kuljetukset, ruuan ja majoituksen Metsähallituksen tunturimajassa. Tähänkin lomailuun pääsivät osallistumaan veronmaksajat maksumiehenä.
Kansainvälinen Slush-kasvuyritystapahtuma järjestetään vuosittain Helsingin Messukeskuksessa. Pääsylippu maksaa peräti 595 euroa. Sisäänpääsy on niin kallis, ettei nykyisin ulkoministerinä toimivalla Pekka Haavistolla eikä nykyisellä oikeusministerillä Anna-Maja Henrikssonilla saati liikenne- ja viestintäministerillä Sanna Marinilla tai kansanedustajilla Anders Adlercreutzilla ja Eva Biaudetilla ollut viimeksi varaa maksaa lippua omasta pussista. Viulut maksoi Helsingin yliopisto, Henriksson ilmoittaa lipun antajaksi Slushin.
Kansanedustajien vastaanottamista lahjoista, pääsylipuista ja matkoista on tullut osa suomalaista korruptiopintaa. Onko kysymyksessä vain vastikkeeton lahjan antaminen vai peräti lahjus? Se jää piiloon.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Kommentoi Facebookissa