FINLANDIA-PALKINNOT Vuoden 2018 kirjallisuuden Finlandia -palkinnot jaettiin tänään Kansallisteatterissa Helsingissä.
Kaunokirjallisuuden Finlandian saajaksi tämän vuoden Turun kirjamessujen ohjelmapäällikkö, kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen valitsi Olli Jalosen Taivaanpallo-romaanin (Otava). Puttonen korosti Finlandia-kilpailun olevan kilpailua enemmän prosessi, joka nostaa vuosittain esille mielenkiintoisinta kirjallisuutta.
Näin Seppo Puttonen perusteli voittajateoksen valintaa:
”Olli Jalosen Taivaanpallo kuvaa pienen pojan varttumisen kautta suurta ajatuksellista murrosta. Se on tiedon, opetuksen ja kasvun ylistyslaulu. Kirjailija kuljettaa lukijan Saint Helenan saarella puunlatvaan tuijottamaan tähtiä, sieltä jännittämään kuinka Angus kestää purjelaivan mastokorissa ja lopulta Lontoon kautta jäätynyttä Thames-jokea pitkin vuoren rinteelle. Tarinan myötä tieto ja rationaalinen ajattelu lisääntyvät ja antavat paremmat mahdollisuudet ymmärtää avaruuden ilmiöitä, tapahtumia maan päällä ja jopa ihmissuhteita.”
Kirjailija Olli Jalonen on konkari Finlandia-areenalla, sillä hän sai Kaunokirjallisuuden Finlandian myös vuonna 1990 romaanillaan Isäksi ja tyttäreksi. Kahden palkinnon lisäksi Jalosen teokset Johan ja Johan, 14 solmua Greenwichiin sekä Miehiä ja ihmisiä ovat olleet ehdokkaana palkinnonsaajaksi.
Tietokirjallisuuden Finlandian sai Seppo Aallon kirjoittama tietoteos Kapina tehtailla, Kuusankoski 1918 (Siltala), jota valitsija elokuvaohjaaja Virpi Suutari kuvaili vavahduttavan komeaksi.
”Tämä tietoteos muistuttaa, kuinka ohuen kuoren varassa sivistys ja järki lepäävät ja miten helposti irrationaaliset voimat voivat lähteä liikkeelle otollisissa olosuhteissa. Kirja haastaa meidät kysymään omassa ajassamme, mikä on itse kullekin tarpeeksi ja kuinka voisimme toimia paremmin köyhyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kitkemiseksi. Entä miten kuromme umpeen oman elämämme solidaarisuuskuilut?”
Virpi Suutari yhdisti puheessaan voittajateoksen oman aikamme haasteisiin.
”Olemme siirtymässä jälkiteolliseen aikaan. Todennäköisesti menetämme suuren osan tuntemastamme suorittavasta työstä, mutta tilalle syntyy myös uutta työtä, jota emme osaa vielä edes kuvitella. Ilmastomuutoksen ohella tämä käynnissä oleva työn vallankumous saattaa merkitä yhteiskunnallisia levottomuuksia.”
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian voitti Siiri Enorannan Tuhatkuolevan kirous -teos (Wsoy), jonka valitsi toimittaja ja tv-tuottaja Riku Rantala. Valitsija kehotti diktaattorin ominaisuudessa kaikkia – etenkin niitä, jotka eivät enää ole lapsia tai nuoria – lukemaan kaikki kuusi ehdokaskirjaa, sillä juuri lasten- ja nuortenkirjallisuus kuvaa parhaiten tätä hetkeä, jota elämme.
Voittajateoksen Tuhatkuolevan kirous -romaanin Rantala luonnehti kertovan ”rohkeasti suuren, kansainvälisen tason tarinan, joka pitää otteessaan alusta asti”.
”Se luo maailman, joka on mitä suurimmassa määrin mielikuvituksellinen, mutta joka inspiroi pohtimaan kaikkein polttavimpia todellisen maailman kysymyksiä. Kysymyksiä ympäristön tulevaisuudesta, yksilön vastuusta, sukupuolirooleista, rakastamisen vaikeudesta, väkivallasta, totuuden jälkeisestä ajasta, oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta.”
Siiri Enoranta oli Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia -palkintoehdokkaana myös 2015 teoksellaan Surunhauras, lasinterävä, joka voitti Topelius-palkinnon.
Kolmatta kertaa järjestetyn Finlandia-kilpailun yleisöäänestyksessä lukijoiden suosikeiksi kohosivat kahden viikon äänestysajassa Katja Ketun Rose on poissa (Wsoy) Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaissa, Tietokirjallisuuden Finlandia -ehdokkaista puolestaan lukijoiden suosikki oli Helena Ruuskan kirjoittama elämäkerta Hugo Simberg, Pirut ja enkelit (Wsoy). Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaista yleisö äänesti voittajaksi Taru Anttosen ja Milla Karppisen toimittaman satukirjan Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) – Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan (Into).
Viime vuonna Kaunokirjallisuuden Finlandian voitti Juha Hurmeen Niemi-teos (Teos), Tietokirjallisuuden Finlandian Riitta Kylänpään Pentti Linkola, Ihminen ja legenda (Siltala) ja Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian Sanna Manderin Nyckelknipan/ Avain hukassa -teos (Schildts&Söderströms, S&S).
Lue myös: Kaunokirjallisuuden Finlandia -palkintoehdokkaissa yleisön suosikkeja ja välähdyksiä historiasta
Kommentoi Facebookissa