SURVIVALISMI Liperiläisen omakotitalon pihamaa on täynnä erilaisia kulkuvälineitä, niin kesä- kuin talvikäyttöönkin. Talon isäntä, eritysopettaja Pasi Karosto, sanoo varastosta löytyvän lisää, lumikengistä ja kuivamuonasta lähtien.
– Kaapit ovat täynnä tavaraa ja takatallista löytyy sadan litran bensiinivarastokin. Varautumisesta on tullut elämäntapa, neljän lapsen isä paljastaa.
Pasi Karosto on antanut kasvot survivalismille eli varautumiselle, sillä Liperin Ylämyllyllä asuva erityisopettaja on kirjoittanut aiheesta muutamia vuosia sitten myös kirjan.
– Olen ollut varautuja jo lapsesta lähtien, mutta viimeiset kahdeksan vuotta olen täyttänyt varastoja ja varautunut tietoisesti pahan päivän varalle, Karosto selvittää.
Pasi Karosto ei nuku tykki tyynyn alla, mutta mahdollisuus talousjärjestelmän kaatumisesta ja ruoan loppumisesta saa miehen varautumaan.
– Valmistaudun kriiseihin päivittäin. Katastrofi voi sattua missä vain, jopa täällä Liperin Ylämyllyllä. Vieressä kulkee esimerkiksi junaraide, jossa kuljetetaan myös vaarallisia kemikaaleja. Myrskyt katkovat sähköjä, vedenjakelu voi keskeytyä monestakin syystä ja useat muut arvaamattomat tilanteet saattavat muuttaa arjen selviytymiseksi. Kaikkeen on syytä varautua, Karosto pohtii.
Katastrofin sattuessa Pasi on 15 minuutissa valmis viemään perheensä turvaan.
– Jokaisella perheenjäsenellä on valmiudet ja varusteet pikapakkaamiseen. Perusvalmiudessa olevat rinkat täytetään ruualla, vesipulloilla ja vaihtovaatteilla. Mukaan otetaan myös kaasunaamari ja pihalta avautuu suora pakoreitti neljään ilmansuuntaan. Perillä odottaa turvapaikka, joko mökki tai metsästysmaja, Karosto selvittää.
Ennakoivaa viisautta
Pasi Karosto korostaa, ettei varautuminen ole ramboilua. Hän ei halua myöskään omalla toiminnallaan kylvää kauhua.
– Katastrofeihin varautuminen on ennakoivaa viisautta ja nykypäivänä aivan luonnollista. Toiset tekevät sen tietämättään ja toiset, kuten minä, tietoisesti. Esimerkiksi tavallisessa arjessakin tapahtuvien riskien ennakoiminen on varautumista.
Kun Pasi puhuu varautumisesta kriiseihin, hän ei tarkoita avaruusolioiden hyökkäystä vaan arkisia yllätyksiä, kuten myrskyjen aiheuttamia sähkökatkoksia tai rankan lumipyryn mukana tuomia ongelmia.
– Esimerkkejä löytyy. Jokainen muistaa vuoden 2007 Nokian vesikriisin sekä joulun 2011, jolloin Tapani-myrsky katkoi sähköt ja aiheutti kymmenien miljoonien eurojen vahingot. Näiden tapahtumien jälkeen kotivarastoihin ostettiin kynttilöitä, retkikeittimiä ja kuivamuonaa.
Vaikka varautumisessa kannattaa Pasin mukaan ottaa huomioon aina oman asuinpaikan riskit, niin tärkeintä on kuitenkin huolehtia neljästä perusasiasta; vedestä, ruuasta, lämmöstä ja suojasta.
– Tärkeimmät ovat luonnollisesti vesi ja ruoka, Karosto muistuttaa.
Kotivarasto kuukausiksi
Varautuminen pahan päivän varalle näkyy Karoston perheessä monin eri tavoin. Lukuisten eri kulku- ja retkivälineiden lisäksi Pasi on rakentanut kotinsa uumeniin varaston, joka on täyttynyt vuosien varrella mitä erilaisimmista tavaroista.
Kotivarastosta löytyy muun muassa lääkkeitä, peseytymis- ja hygieniatarvikkeita, retkimuonaa, kynttilöitä, paristoja, työkaluja, valaisimia, vedenpuhdistuslaiteet sekä radio.
– Lisäksi olen hankkinut säilykkeitä, vettä ja kuivaruokaa sen verran, että hädän tullen pärjäisimme varastollamme noin kahden kuukauden ajan, Pasi selvittää.
Suomen tunnetuimpiin varautujiin lukeutuva Karosto sanoo olevansa kuitenkin pieni tekijä amerikkalaisiin lajitovereihinsa verrattuna.
– Survivalismi on Yhdysvalloissa valtava bisnes. Maailmanloppuun varautujat ostavat jopa vuoden ruokavaraston kerrallaan. Yksi suuri bisnes on myös maanalaiset bunkkerit, joihin voi rakentaa kakkoskodin. Meille riittää toistaiseksi kellari ja metsässä sijaitseva erätupa, Karosto hymähtää.
Vaikka varautuminen nielaisee erityisopettajan päivästä vain muutaman tunnin, niin rahaa varautumiseen on mennyt kuitenkin tuhansia euroja. Perustarvikkeet Pasi ostaa lähikaupasta, mutta harvinaisimmat varusteet hän on hankkinut survivalismi-tuotteisiin erikoistuneista verkkokaupoista.
– Varautuminen on eräänlaista mukavuudenhalun tavoittelua, joten raha ei mene turhuuteen. Kyseessä on loppujen lopuksi pieni panos siitä, että hädän tullen arki ei mene kerralla rullalle.
Pasi Karosto haluaa kuitenkin muistuttaa, että vaikka varautumisesta on tullut elämäntapa, niin varautumisesta ei saa tulla elämää hallitseva tekijä.
– Osaamme varautua, mutta osaamme myös elää. Ulospäin elämäntapa ei näy muuten kuin siinä, että retkelle lähdettäessä repussa on ylimääräistä tavaraa ja automatkoihin varaudutaan eväillä ja yöpymistarvikkeilla, Pasi paljastaa hymyillen.
Kommentoi Facebookissa