TERVEYS Katupöly heikentää ilmanlaatua joka kevät etenkin kaupunkien keskustoissa ja vilkkaiden teiden varsilla keskimäärin kolmen kuukauden ajan. Katupölyjaksojen pituus ja voimakkuus sekä niihin liittyvät ihmisten kokemat haitat vaihtelevat eri vuosina suuresti, koska kevätsäät voivat olla hyvin erilaisia.
– Tänä vuonna katupölykausi voi alkaa tavanomaista aikaisemmin. Pölyhaitat lisääntyvät, kun talviset olot vaihtuvat nopeasti kevään aurinkoisiksi, lämpimiksi säiksi ja teiden pinnat kuivuvat muutamassa päivässä. Haittoja kannattaisi torjua ensin paikoissa, joissa ihmiset altistuvat pölylle eniten, sanoo THL:n tutkija Taina Siponen.
Katupölyn haittoja voidaan torjua lyhytaikaisesti esimerkiksi ruiskuttamalla teille katupölyä sitovaa suolaliuosta. Tilanne paranee kestävästi vasta, kun hiekoitushiekka poistetaan, kadut pestään ja vielä jäljelle jäänyt hienompi aines harjataan pois tienpinnoilta. Mitä aiemmin hiekka ja pöly saadaan poistettua, sitä vähemmän terveyshaittoja aiheutuu.
Kaupunkien keskustojen lisäksi ihmiset altistuvat pölylle vilkkaasti liikennöityjen väylien varsilla, kuten kävely- ja pyöräilykaistoilla sekä bussipysäkeillä. Katupölyn aiheuttamat terveyshaitat ovat hyvin samanlaisia kuin ne, joita syntyy liikenteen pakokaasuille ja puunpolton savuille altistumisessa.
– Katupöly ei aiheuta vain viihtyvyyshaittoja. Korkeat hiukkaspitoisuudet pahentavat kroonisia hengityselin- ja sydänsairauksia ja lisäävät keuhkoinfektioita. Astmaatikot reagoivat katupölyyn usein välittömästi. Myös lapset ja iäkkäät ovat herkkiä haittavaikutuksille, Siponen sanoo.
Liikennevirrat ja tuuli kohottavat pölyn katujen pinnasta. Karkean ja pienhiukkaskokoluokan pölyn pitoisuuksiin vaikuttavat muun muassa talvihiekoituksen määrä, suurimman hiekkamäärän poiston ajoittuminen sekä ajonopeudet.
– Yleistä aluerajoitusta alempi nopeusrajoitus voisi olla perusteltua, jos katuosuuden varrella on useita ilmansaasteille herkkiä kohteita, kuten päiväkoteja, kouluja ja vanhustenhoitolaitoksia, Siponen sanoo.
Varhain aloitettu ja tehokas katupölyn torjunta parantaisi Siposen mukaan ilmanlaatua ja toisi terveyshyötyjä.
– Kaupunkien päättäjien kannattaisi miettiä kokonaisuutta ja varmistaa, että asianmukaiseen katujen hoitoon, kuten katupölyn tehokkaaseen torjuntaan ja katujen kevätsiivoukseen, on riittävästi tekijöitä ja koneita, Siponen sanoo.
THL:n mukaan katupöly on talvikauden puulämmityksen savujen jälkeen yksi pahimpia terveyshaittoja aiheuttavista paikallisista ilmansaasteista kaupungeissa. Katupölyssä pienenä osana olevien keuhkojen ääreisosiin kulkeutuvien pienhiukkasten on arvioitu aiheuttavan Suomessa vuosittain jopa 50–60 ennenaikaista kuolemaa.
Lue myös: Uusi tutkimus selvitti kodin haitallisia pienhiukkasia – jopa kynttilän polttamisella vaikutusta
Kommentoi Facebookissa